JOBIN KIRJA

Luku 23

1. Job vastasi ja sanoi:
2. Minun puheeni on vielä murheellinen, ja minun voimani on heikko huokausteni tähden.
3. Jospa minä tietäisin, kuinka minä hänen löytäisin, ja tulisin hänen istuimensa tykö!
4. Ja asettaisin oikeuden hänen eteensä, ja täyttäisi suuni perustuksilla,
5. Tietäisin, mitä hän vastais minua, ja ymmärtäisin, mitä hän minulle sanova olis.
6. Riiteleekö hän suurella voimalla minun kanssani? Ei, vaan itse antaa minulle voimaa.
7. Sillä minä vakuuteni osoittaisin hänen edessänsä, ja pääsisin ijäti vapaaksi siitä, joka minun tuomitsee.
8. Mutta jos minä kohdastansa käyn, niin ei hän ole siellä; jos minä menen takaperin, niin en minä häntä havaitse.
9. Jos hän on vasemmalla puolella, niin en minä häntä käsitä; jos hän kätkee itsensä oikialle puolelle, niin en minä häntä näe.
10. Mutta hän tuntee minun tieni; koetelkaan minua, niin minä löydetään niinkuin kulta;
11. Sillä minä panen jalkani hänen askeleillensa, pidän hänen tiensä, ja en poikkee siitä.
12. Ja en poikkee hänen huultensa käskyistä, ja kätken hänen suunsa sanat, niinkuin minun tapani on.
13. Hän on itse ainoa, kuka estää häntä? hän tekee, mitä hän tahtoo.
14. Sillä hän täyttää aivoitukseni minusta; ja tainkaltaisia on paljo hänen tykönänsä.
15. Sentähden olen minä hämmästynyt hänen edessänsä, ja koska minä sen ymmärrän, niin minä pelkään häntä.
16. Ja Jumala on tehnyt minun sydämeni pehmiäksi, ja Kaikkivaltias on minun peljättänyt.
17. Sillä pimeys ei luovu minusta, ja synkeys ei kätketä minulta.


JOBIN KIRJA