News from RARE*) by Josefien Bersee at the RARE Secretariat *Reseaux Associes pour la Recherce Europeenne SEPARATE MEMBERSHIP FOR CZECH AND SLOVAK NETWORKS Czechoslovakia, formerly represented by the Institute of Applied Cybernetics as Associate National Member of RARE, split up into two republics recently. There- fore membership to RARE had to be changed accor- dingly. The COA accepted separate Czech (CESNET) and Slovak (SANET) networking organizations as new Full National Members. RTC REAPPOINTED FOR TWO YEARS' TERM The RARE Technical Committee, which started its activities in April last year has been reappointed for a two years' term, ending 1 May 1995. In addition to the existing members Milan Sterba will represent RIPE. Currently there is one vacancy, as Eike Jessen had to resign. The current RTC is chaired by Tomaz Kalin, RARE Secretary-General; Tim Dixon, RARE Project Deve- lopment Officer acts as Secretary. Other members are: Brian Gilmore (Edinburgh University, United King- dom), Erik Huizer (SURFnet, Netherlands), Jean-Paul Le Guigner (CICB, France), Bernhard Plattner (ETH Zuerich, Switzerland), and Sven Tafvelin (NORDU- net, Chalmers Technical Institute, Sweden). Howard Davies (RARE Vice-President, University of Exeter, UK) liaises between the RTC and the RARE Executive Committee and Christian Huitema (INRIA, France) liaises between RARE and the Internet Architecture Board. PROGRESS ON RARE TECHNICAL PROGRAMME The preparation of a Survey on Multimedia Research, Standards, and Products was contracted to the Univer- sity of Edinburgh. In January editor Chris Adie made a draft version of the survey available. Work on the GIX route server and IP specification work is progres- sing well. Tony Bates, formerly working as Assistant Network Manager at ULCC, has been hired to work on the project; he is housed with the RIPE NCC. A RARE/RIPE Task Force concerned with IP version 7 has started its activities; two or 3 pilots are already on the way. The RTC will take action to raise the neces- sary additional funds. NEW PROJECT DEVELOPMENT OFFICER AT RARE SECRETARIAT Jeroen Houttuin has started work as PDO at the RARE Secretariat in Amsterdam on January 1st. He studied telematics at the University of Twente and has been involved in R&D networking projects at GMD- FOKUS, ETH Zuerich, and SWITCH. He participated in the COSINE MHS Project Team. Jeroen will be involved in RARE Working Group activities, upper- layer related issues in particular. EBONE IN 1993 The EBONE'92 backbone continues in 1993. At the Ebone consortium meeting on Feb. 3 in Luxembourg the partners finalized the budget, decided on an upgrade of the backbone and set up the organization to operate Ebone in 1993. Ebone's long term strategy was confirmed to concentrate in the future on providing a neutral interconnect for all networks, while it is assu- med that provision of backbone services will be offe- red by one or more (competing) providers in the longer run. Until such offers are forthcoming,Ebone will take care of its partners' needs in this area too. The RARE Secretariat will continue to provide administrative ser- vices and act as a clearing house. PUBLICATION OF PAPER VERSION RARE/EARN JOURNAL APPROVED The COA approved the budget for publishing a paper version of a new journal jointly published by RARE and EARN. It will appear as a quarterly supplement to the Elsevier North Holland journal "Computer Net- works and ISDN Systems" Publication of the first issue is planned for April. JENC4 OF HIGH QUALITY AND WELL ATTENDED From May 10-13 the 4th Joint European Networking Conference took place in Trondheim, Norway. 350 people from 33 countries attended the event, which was hosted by the Norwegian Institute of Technology. The attendees could take their pick from the more than 50 presentations, numerous BOFs, demonstrations, and RARE and EARN Working Group meetings. A number of interesting social gatherings completed the event, e.g. an organ concert in the impressive Nida- ros Cathedral. The best papers presented during the conference will be selected for publication in a special issue of the Elsevier North Holland Journal "Computer Networks and ISDN Systems" (October or November issue). INET'94/JENC5 ORGANIZATION TAKES SHAPE As announced earlier JENC5 will be held in conjunc- tion with INET'94 in Prague. RARE and ISOC offici- als attending JENC4 already took the opportunity to draft a preliminary Call for Papers for next year's event, which will soon be available. The conference committee of INET'94/JENC5 is chaired by Geoff Manning, while Bernhard Plattner again chairs the programme committee. Local arrangements are in the hands of Jan Gruntorad. HUNGARIAN OFFER ACCEPTED TO HOST JENC7 Following upon the conference the 26th CoA meeting was held. During this meeting the Council of Admi- nistration welcomed the offer from the Hungarian Academy of Science to host JENC7. It will take place in the first week of the World Exhibition EXPO'96, the theme of which - "Communication for a better world" - fits in well with the character of the JENC. CONTINUED SUPPORT FOR RIPE NCC An important decision taken by the COA was that RARE will continue to support the RIPE Network Coordination Centre (NCC). It was unanimously felt that RARE should continue to take the responsibility for operating the NCC after 1993. GENERAL MANAGERS OPERATIO- NAL UNIT LTD. APPOINTED In the context of the OU initiative RARE has set up a company called Operational Unit Ltd. Two general managers have been appointed: Howard Davies (University of Exeter) and Dai Davies (COSINE Project Management Unit). Currently other senior staff are being recruited. The reasons behind the setting up of the OU Ltd are to facilitate its start-up and to limit the liability of RARE in relation to its activities. Legal structures will be fina- lized this Summer. CEEC SEMINAR BUDAPEST This autumn a seminar addressing computer networ- king for research and development in the Central and Eastern European Countries will be held in Budapest, Hungary. The seminar is initiated by HUNGARNET officials and will be financially supported by NATO while RARE will be involved in the organization. Central topic will be how to improve the availability and quality of networking services for the R&D com- munity in CEEC countries. NEW PUBLICATIONS RARE has published its fifth RTR: "RTR5, A Survey of Distributed Multimedia. Research, Standards and Products". The report was compiled and edited by Chris Adie from Edinburgh University Computing Service. The RARE Working Group on Multimedia commissioned this survey of state-of-the-art multime- dia networking. A new edition (2nd printed and 3rd electronic) of RTR1 "User Support and Information Services in Europe" has been issued as well. In this updated ver- sion information on 25 national networks and five international networks has been collected. Thirdly, the RARE Annual Report 1992 is now avai- lable for distribution. Paper copies of RARE publica- tions are available from the RARE Secretariat. Electronic versions can be obtained from the RARE document server via gopher.rare.nl or ftp.rare.nl, directories doc/reports or doc/rtr or e-mail: send a mes- sage to server@rare.nl with the text: send doc/reports/ rare-annual-report.92 (add .ps for ps version) or send doc/rtr/rtr1 (add .ps for ps version). FUNETin verkko- opas valmis Funetin verkko-opas on t{t{ kirjoitettaessa pai- nossa ja sen pit{isi ehti{ jakeluun FUNETin tekni- seen p{iv{{n 21.9.93 menness{. Opas esittelee tietokoneverkkojen perusk{sitteit{ ja antaa yksityiskohtaiset ohjeet yleisimpien verk- kopalvelujen k{ytt||n. P{{paino on Internet-verkon palveluissa. Niist{ k{yd{{n l{pi telnet, s{hk|posti- ja hakemistopalvelut, uutispalvelut, ftp, archie, gopher, veronica, wais ja www. Verkkopalvelut esitell{{n sek{ rivipohjaisessa p{{teymp{rist|ss{ ett{ x-windows-ymp{rist|ss{, jos kyseisest{ ohjelmasta on olemassa vakiintunut x-asiakasohjelmaversio. 80-sivuisen oppaan laatimiseen on osallistunut FUNETin ja CSC -Tieteellinen laskenta Oy:n hen- kil|st|{. Opasta l{hetet{{n FUNETin kunkin j{senorgani- saation k{ytt||n maksutta organisaation suuruu- desta riippuva perusm{{r{. J{senet saavat perusm{{r{n lis{ksi ostaa opasta omakustannus- hintaan. Opas pyrit{{n saamaan my|s kirjakauppa- myyntiin, jos kysynt{{ on riitt{v{sti. EuropaNET k{ynnistyi COSINE-projekti on ollut osa EY:n ja EFTA:n tuke- maa Eureka-ohjelmaa, Sen p{{tavoitteena on ollut yleiseurooppalaisen tietoliikenneymp{rist|n rakenta- minen yliopistojen, teollisuuden ja julkishallinnon tut- kijoiden tarpeisiin. COSINE-projektin puolesta RARE (Reseaux Asso- cies pour la Recherche Europeenne) on tehnyt sopi- muksen Hollannin PTT Telecomin kanssa runkoverkon ja siihen liittyvien palvelujan tarjon- nassa. Verkon tulee tukea kaikkia tutkimusverkoissa k{yt|ss{ olevia tiedonsiirtoprotokollia. Kolmivuotinen sopimus m{{rittelee suorituskyvyn ja k{ytett{vyyden minimitason, jotka merkitsev{t huomattavaa edistyst{ vallitseviin kansainv{lisiin tietoliikenneyhteyksiin Euroopassa. EuropaNET nimell{ jatkossa tunnettava verkko sis{lt{{ liitynt{pisteen kaikissa COSINE:n j{sen- maissa. Liintynt{nopeudet vaihtelevat aina 2 megabit- tiin asti sekunnissa. Riippumattomissa testiajoissa on todettu verkon tarjo- avan hyv{ksytt{v{n siirtotason sek{ TCP/IP ett{ X.25 paketeille, jotka ovat kaksi t{ll{ hetkell{ laajimmin k{yt|ss{ olevaa tiedonsiirtostandardia eurooppalai- sissa tutkimusverkoissa. Kaikkien Euroopan tutkimus- verkkojen odotetaan liittyv{n EuropaNETiin, joka tarjoaa my|s mannertenv{lisi{ yhteyksi{ vastaaviin tutkimusverkkoihin. EuropaNET korvaa kaksi vuotta k{yt|ss{ olleen IXI-verkon, joka on tarjonnut tutki- musyhteis|ille X.25-pakettikytkent{isi{ siirtopalve- luja. EY:n komissio pyrkii edist{m{{n runkoverkon teho- kasta k{ytt|{ tukemalla siihen 2 Mbit/s nopeudella liit- tyvi{ kansallisia tutkimusverkkoja. T{h{n menness{ suurimmalla nopeudella runkoverkkoon on liittynyt jo kaksi verkkoa ja nelj{n muun odotetaan liittyv{n mukaan l{hikuukausina. N{ist{ kolme k{ytt{v{t TCP/ IP -protokollaa. Komission ja PTT Telecomin sopimuksen mukaan EuropaNET laajenee my|s it{iseen Eurooppaan. Laa- jeneminen rahoitetaan komission it{-Euroopan tukiohjelman varoista. Laajenemisen j{lkeen Puolan, Unkarin, Tsekkien, Slovakian, Bulgarian ja Romanian tutkijat p{{sev{t kosketuksiin kansaniv{lisen tiedoyh- teis|n kanssa EuropaNETin v{lityksell{. It{-Eurooppa p{{ssee mukaan EuropaNETiin viel{ t{m{n vuoden kuluessa. Verkon yll{pito on siirtynyt PTT Telecomilta Uni- source Business Networksille, joka operoi verkkoa Haagissa sijaitsevasta kansainv{lisest{ verkonhallin- takeskuksestaan. Lis{tietoja EuropaNETist{ saa osoitteesta:: COSINE Tim Oake tel: +31 20 639 1131 fax: +31 20 639 3289 E-Mail: oake@rare.nl Esitteit{ verkkopalveluista RAREn Information Services and User Support (wg- isus) ty|ryhm{ valmistelee yhden A4-sivun esitteit{ keskeisist{ Internet-verkon palveluista. Seuraavassa on ep{virallisia suomennoksia muutamista t{h{n men- nessa{ julkaistuista lehdyk{isist{. Tiedostojen siirtopalvelu (ftp) Tiedostonsiirto tarkoittaa toimintoa, jossa tiedosto kopioidaan tietokoneesta toiseen. T{ss{ yhteydess{ sill{ tarkoitetaan erityisesti siirtoa sellaisten koneiden v{lill{, jotka molemmat ovat kansallisessa tai kan- sainv{lisess{ verkossa. Miksi tarvitset tiedostonsiirtoa? Haluat ehk{ siirt{{ ohjelman suoritettavaksi toisessa koneessa, jossa on enemm{n tehoa tai vapaata kapasi- teettia, parempi n{ytt| tai muita ohjelman tarvitsemia ominaisuuksia. Tai haluat kopioida itsellesi julkisoh- jelmia tai muuta vapaassa jakelussa olevaa aineistoa. Liittyyk| siihen mit{{n haittoja? Kansainv{linen verkkoyhteis| muodostuu monista erillisist{ verkoista, koska kaikkien tietokonevalmista- jien koneet eiv{t osaa kommunikoida samalla kielell{. Tiedostoja siirrett{ess{ on tiedett{v{, mihin verkkoon oma koneesi kuuluu, koska voit tavallisesti siirt{{ tie- dostoja vain saman verkon sis{ll{. Tiedostoja on my|s hyvin monenlaisia ja sis{ll|lt{{n identtisetkin tiedostot voidaan esitt{{ eri tietokoneissa eri tavalla johtuen koneiden erilaisesta sis{isest{ rakenteesta.. Yksinkertaisin siirrett{v{ on 7-bittisi{ ASCII-merkkej{ sis{lt{v{ tiedosto. Muut tiedostot, kuten konekielelle k{{nnetyt ohjelmat, kuvat, tauluk- kolaskennan tai tekstink{sittelyohjelman tuottamat tiedostot jne. on siirron ajaksi koodattava. Varsinkin julkisohjelmat ja muut vapaasti kopioitavat tiedostot talletetaan tavallisesti pakattuina levytilan ja siirtoon kuluvan ajan s{{st{miseksi. Sinun on ennen k{ytt||nottoa osattava purkaa pakatut tiedostot. Miten siirr{t tiedostoja? Tiedostonsiirtoon Internet-verkossa on m{{ritelty ftp- palvelu. Sen avulla muodostat yhteyden kopiointiin osallistuvien koneiden v{lille ja voit k{ynnist{{ tie- dostonsiirron kumpaankin suuntaan. Sinun on tiedett{v{ siirtoon osallistuvien koneiden verkkonimet, k{ytt{j{tunnus ja salasana n{iss{ koneissa, samoin siirrett{v{n tiedoston polkunimi eli sijainti koneessa, josta siirto tapahtuu. Mit{ tietoa voit siirt{{? Omien tiedostojesi lis{ksi voit hakea verkossa olevista arkistopalvelimista julkisesti k{ytett{viss{ olevia tie- dostoja (pulic domain). Ne voivat olla ilmaisia julkis- ohjelmia(freeware), mutta my|s julkisessa levityksess{ olevia ohjelmia (shareware), joista perit{{n kohtuulli- nen k{ytt|oikeusmaksu tutustumiskauden j{lkeen. Ohjelmien lis{ksi arkistoissa on kuvia, grafiikkaa, karttoja, k{ytt|ohjeita, raportteja, tiedotteita, {{nitteit{ ja muuta sekalaista tavaraa. Lis{tietoja tiedostonsiirrosta, kuten muistakin verkko- palveluista saat oman yksikk|si verkkotukihenkil|lt{ sek{ FUNETista. Yhteystiedot ovat mm. t{ss{ leh- dess{ takasivulla. S{hk|posti Mit{ on s{hk|posti? S{hk|posti on menetelm{ l{hett{{ tietoa henkil|iden tai tietokoneprosessien v{lill{. Tiedon siirtoon k{ytet{{n olemassaolevia kansallisia ja kansainv{lisi tietoverk- koja. Miksi tarvitset s{hk|postia? Aina et saa haluamaasi henkil| kiinni puhelimitse, vaikka sinulla olisi kiireellist{ asiaa. Joskus haluat vain v{litt{{ lyhyen tiedonannon vastaanottajalle etk{ j{{d{ l|rp|ttelemaan puhelimessa. Jos l{het{t vastaanottajalle faxin tai tavallisen kirjeen, h{n ei saa vastaanottamaansa tietoa uudelleenmuokat- tavaksi tietokoneellaan ilman erikoislaitteita. S{hk|postia on yht{ helppo l{hett{{ suuremmalle ihmisryhm{lle kuin yhdelle vastaanottajalle. Liittyyk| siihen mit{{n haittoja? Kirjesalaisuuden s{ilyminen ei ole aivan yht{ hyv{ kuin tavallisessa postissa. My|s muun kuin pelkki{ englanninkielen merkkej{ sis{lt{v{n tekstin l{hett{- minen tuottaa viel{ ongelmia. Mit{ tarvitset s{hk|postin k{ytt{miseksi? 1. Tietokoneen joka on kytketty verkkoon. 2. K{ytt{j{tunnuksen s{hk|postij{rjestelm{{n 3. Hiukan aikaa opetellaksesi lukemaan postiasi ja l{hett{m{{n postia muille Miten k{yt{t s{hk|postia? S{hk|postin k{ytt| on yksinkertaista. Kun olet k{yn- nist{nyt postiohjelman, voit lukea, kirjoittaa, l{hett{{, tuhota, l{hett{{ edelleen ja arkistoida viestej{. Montako ihmist{ s{hk|postilla tavoittaa? T{m{nhetkinen arvio on, ett{ voit tavoittaa noin 5 mil- joonaa ihmista, ja m{{r{ kasvaa nopeasti. Mutta l{hesk{{n kaikki tietokonetta p{ivitt{in k{ytt{v{t hen- kil|t eiv{t ole s{hk|postilla tavoitettavissa. Johdatus WAISiin Mik{ on WAIS WAIS (Wide Area Information Server) on ty|kalu, jonka avulla voidaan indeksoida teksti- tai muita tieto- kantoja ja asettaa ne k{ytett{viksi Internetin v{lityk- sell{. Tietokanta voi olla pelkk{{ teksti{, muotoiltua teksti{, {{nt{, kuvia tai jopa liikkuvaa kuvaa. Toistai- seksi p{{osa WAIS-tietokannoista on kuitenkin teksti- tiedostoja. WAISin kehitti alunperin Thinking Machine, Inc, ja se perustuu ANSI:n standardiluonnokseen Z39.50-1988. Mihin tarvitset WAISia? WAIS saattaisi kiinnostaa sinua kahdesta syyst{: * Sen avulla voit hakea tietoa useista sadoista tie- tol{hteist{, jotka on jo tallennettu WAIS-tietokan- noiksi. * Sinulla itsell{si voi olla ker{{ntynytt{ tietoa ja etsit ty|kalua, jonka avulla saat sen k{ytt|kelpoiseen muo- toon sek{ itsellesi, omalle organisaatiollesi ett{ my|s kaikille Internetin k{ytt{jille. Miten k{yt{t WAIS:ia? Jos haluat tehd{ hakuja WAIS tietokantoihin, tarvitset WAIS-asiakasohjelman. Sen lis{ksi voit tarvita ohjel- mia kuvatiedostojen katseluun tai {{nitiedostojen kuunteluun. WAIS tietokantoihin p{{see my|s Gophe- rin ja WWW:n kautta, mutta kaikki toiminnot eiv{t ehk{ ole silloin k{ytett{viss{. Jos haluat tarjota omaa tietokantaasi WAIS:in v{lityk- sell{, tarvitset my|s WAIS palvelinohjelmiston. WAIS haku tehd{{n valitsemalla ensin tietokanta, johon haku kohdistetaan. Kysely muodostuu avainsa- noista, jotka l{hetet{{n verkossa palvelimelle. Palvelin palauttaa luettelon asiakirjoista, jotka sis{lt{v{t kyseiset avainsanat. Luetteloon on merkitty arvio, kuinka hyvin kyseinen dokumentti t{ytt{{ haku- kriteerit. T{st{ luettelosta voit valita tarkasteltavaksi n{yt|llesi ne asiakirjat, joista olet kiinnostunut. Halutessasi voit tallentaa valitun asiakirjan omalle ty|asemallesi tai l{hett{{ sen s{hk|postina. Millaista tietoa l|yd{n WAISilla? T{t{ kirjoitettaessa WAIS tietokantoja on yli 400 ja useat tieteenalat ovat edustettuina. Kaikkien WAIS tie- tokantojen {iti on quake.think.com. Jos haluat t{ydel- lisen kuvan WAIS-tietokannoista, ota telnet-yhteys t{h{n koneeseen k{ytt{j{tunnuksella wais. Mit{ puutteita WAISissa on? Kaikissa WAIS palvelimissa ei ole viel{ mahdollista k{ytt{{ boolen algebraa hakukriteerien yhdistelyyn. T{m{ piirre ei sis{ltynyt alkuper{iseen Thinking Machinen versioon, mutta kehitysty| t{ll{ kuten muil- lakin alueilla on k{ynniss{. My|s arviointij{rjestelm{{ kehitet{{n yh{ paremmaksi. Lis{tietoja Lis{tietoja WAIS:ista kuten muistakin verkkopalve- luista saat oman laitoksesi verkkotukihenkil|lt{ tai FUNETista, puh. 90-457 2288, Johdatus WWW:hen Mik{ on WWW? World Wide Web on ty|kaluohjelmisto, jonka avulla on mahdollista toteuttaa s{hk|inen tietosanakirja. Sen avulla voit selata Internetin kautta saatavilla olevia tie- tol{hteit{. WWW:n on kehitt{nyt CERNiss{, Genevess{ Tim Benners Leen johtama ryhm{, mutta ohjelmisto on suosittu my|s hiukkasfyysikkopiirien ulkopuolella. Mihin tarvitset WWW:t{? WWW:n avulla voit hakea melkeinp{ millaista tietoa tahansa. WWW asiakirjoihin tallennetaan sis{{nra- kennetut viittaukset, joita seuraamalla voit sukkuloida tiedon maailmankaikkeudessa. Joissakin kohdissa voit my|s tehd{ hakuja tietokantoihin. Haitat Tiedon etsint{ ei ole yht{ helppoa kuin esimerkiksi k{ytt{m{ll{ WAIS:ia. WWW sis{lt{{ kuitenkin liit- tym{n WAIS ohjelmaan ja kaikki WAIS-tietokannat ovat saatavilla. Jos haluat lis{t{ omia tietoja WWW-j{rjestelm{{n, joudut opettelemaan siin{ k{ytetyn asiakirjojen kuvauskielen. Onneksi se ei ole kovinkaan vaikeaa. Voit k{ytt{{ aluksi esimerkkein{ olemassaolevia asia- kirjoja. Mit{ tarvitset WWW:n k{ytt{miseksi? Alkuun p{{set ottamalla telnet-yhteyden info.cer- n.ch.-palvelimeen. My|hemmin voit kopioida oman ty|asemasi tarvitseman asiakas-ohjelmiston samasta palvelimesta yleistunnuksella. WWW:st{ on omat ver- siot IBM suurkoneisiin, VAX VMS-j{rjestelmille ja jopa mikroille, joissa on PC-NFS. X-ikkunointiymp{rist||n tarkoitetun version nimi on XMOSAIC. My|s l{hdekieliset ohjelmat ovat k{ytett{viss{, joten voit sovittaa WWW:n haluamaasi koneeseen. Kuinka k{yt{t WWW:t{? Kun olet k{ynnist{nyt WWW:n, saat luettavaksesi asiakirjoja, joissa on viittauksia toisiin asiakirjoihin. Rivipohjaisella p{{tteell{ viittaukset ovat numeroita ja graafisella kokoruutun{yt|ll{ sanat n{kyv{t vahven- nettuina. Jos haluat siirty{ seuraavaan asiakirjaan, kirjoita haluttu numero tai kaksoisklikkaa hiirell{ vahvenne- tun alueen kohdalla. Millaista tietoa l|yd{t WWW:ll{? WWW:hen voidaan yhdist{{ melkein millaista tietoa tahansa. Esimerkiksi CERNiss{ sen kautta voi lukea USENETin uutisryhmi{ ati avata telnet-istunnon kir- jaston luettelojen selaamiseksi. Lis{tietoa WWW:st{ voit kopioida yleistunnuksella info.cern.ch -palvelimesta. Voit my|s liitty{ www-talk sek{ www-announce postituslistoille, joita my|s pidet{{n yll{ info.cern.ch:ssa. Johdatus ARCHIE:n k{ytt||n - kopiointi yleistunnuksella Mik{ on Archie? Archie on ty|kalu, jonka avulla l|yd{t kopioita tiedos- toista, jotka ovat yleisesti k{ytett{viss{. T{m{ esitys perustuu Archien omaan aputiedostoon. Miksi tarvitset Archieta? Internetiss{ olevien tiedostopalvelimien lukum{{r{ on nykyisin niin suuri, ett{ on vaikeaa l|yt{{ niiden jou- kosta tarvitsemaansa tietoa. Voit kyll{ tiet{{, ett{ jokin tiedosto on verkossa, mutta mist{ sen l|yt{isi? McGill Yliopiston tietojenk{sittelyopin laitoksella on kehi- tetty ongelmaan ratkaisu - Archie. Archie on kaksi ty|kaluohjelmaa. Ensimm{inen yll{- pit{{ luetteloa noin 900:sta Internetin tiedostopalveli- mesta. Joka y| osaan niist{ otetaan yhteys yleistunnuksella ja kustakin kopioidaan hakemisto- puu, joka tallennetaan tietokantaan. Toinen ohjelma, nimelt{{n archie, on k{ytt{jien kan- nalta kiinnostavampi. Sen avulla tehd{{n kyselyj{ edell{mainittuun hekemistotietokantaan. Haitat Archie ei pysty hakemaan tiedostojen sis{ll|n vaan ainoastaan tiedostonimien perusteella. Archien kyse- lykielen avulla voi tehd{ rajoitettuja hakuja, mutta kieli on tarkoitettu l{hinn{ unix-guruille. Yksinkertai- set hakukomennot on helppo muistaa, mutta ne eiv{t ole kovin tehokkaita. Archie-palvelimet ovat tavalli- sesti varsin kuormitettuja, joten archie -asiakas- ohjelma kannattaa asenata omalle ty|asemalle. Mit{ tarvitset Archien k{ytt{miseksi? Alkuun p{{set ottamalla telnet-yhteyden archie.fu- net.fi -palvelimeen. Palvelimen tulostama etusivu sis{lt{{ luettelon mui- den archie-servereiden osoitteet. Jos otat yhteytt{ rivi- pohjaisella p{{tteell{, sinun on ensin asennettava sivutus. Sen j{lkeen palvelimen vastaukset voidaan tulostaa n{yt|lle sivu kerrallaan. Kuinka k{yt{t Archieta? Archien aputoiminto antaa lis{tietoja ohjelman k{yt|st{. Jos esimerkiksi haet ohjelmaa nimelt{ lisp, sinun on annettava k{sky prog lisp Archie vastaa t{h{n komentoon tulostamalla listan koneista, joissa sana "lisp" esiintyy joko tiedoston tai hakemiston nimess{. Et{k{ytt|palvelu Mit{ on et{k{ytt|palvelu? Et{k{ytt| tarkoittaa yhteydenottoa verkkopalveluihin valintaisen puhelinlinjan tai muun tietoliikenneyh- teyksiin soveltuvan verkon v{lityksell{. K{ytt{j{, joka ei ole kytketty suoraan l{hiverkkoon ottaa t{ll|in yhteyden verkossa olevaan tietoliikennepalvelimeen. Miksi tarvitaan et{k{ytt|palvelua? Aina ei ole mahdollista eik{ taloudellisesti j{rkev{{ ulottaa l{hiverkkoa kaikkien k{ytt{jien ulottuville. Monet haluavat yhteyden tietoverkkoon my|s kotoaan. Korkeakouluilla tai yrityksill{ voi olla pieni{ erillisyk- sikk|j{ toisilla paikkakunnilla, joista yhteystarve on satunnaista. Silloin valintainen yhteys on edullisin vaihtoehto. Haitat Et{k{ytt|palvelusta syntyy linjakustannuksia koko ajan, kun yhteys on auki. Perusverkkohan on tavalli- sesti toteutettu kiinteill{ yhteyksill{, joiden kustan- nukset eiv{t riipu verkon kuormituksesta. Valintaisilla yhteyksill{ toteutetut yhteydet ovat sit{ kalliimpia, mit{ nopeampi linja halutaan. Joka tapauksessa yhteys on niin hidas, ett{ kaikkia verkkopalveluja ei ole mah- dollista toteuttaa. Mit{ tarvitset k{ytt{{ksesti et{k{ytt|palvelua? V{ltt{m{t|nt{ yhteydelle on, ett{ k{ytett{viss{ on p{{telaite. Se voi olla yksinkertainen tietokonep{{te tai mikro, jossa on p{{tetoimintoa j{ljittelev{ tietolii- kenneohjelmisto. Lis{ksi tarvitaan modeemi sek{ puhelinlinja tai muu tietoliikenneyhteys verkossa ole- vaan tietoliikennepalvelimeen. Et{k{ytt|palvelu tarjoaa enemm{n mahdollisuuksia, jos k{ytett{viss{ on kehittyneempi yhteys, esimerkiksi X.25 pakettiverkko tai ISDN (Integrated Services Data Network). My|s virheenkorjaus ja tiedon pakkaus siir- ron ajaksi parantavat yhteyden laatua ja palvelutasoa.. Miten et{k{ytt|palvelua k{ytet{{n? Ensimm{inen teht{v{ on muodostaa yhteys verkossa olevaan tietoliikennepalvelimeen tai suoraan verkossa olevaan koneeseen, johon on asennettu et{yhteydet hyv{ksyv{ laitteisto ja ohjelmisto. Verkon yll{pit|henkil|st| antaa ohjeet, miten yhteys kussakin tapauksessa muodostetaan ja mit{ palveluja on mahdollista k{ytt{{ et{k{ytt|palvelun v{lityksell{. Tavallisesti kuitenkin yhteydenmuodostusta seuraava vaihe on kirjoittautua sis{{n johonkin koneeseen esi- merkiksi telnet, rlogin, tn3270 tai set host komennolla. T{ll|in tarvitaan asianomaisen koneen voimassaoleva k{ytt{j{tunnus ja salasana. Kun kone on tunnistanut k{ytt{j{n, kyseisen koneet palvelut ovat tunnukseen liitettyjen oikeuksien rajoissa k{ytett{viss{. Mit{ voin tehd{ et{k{ytt|yhteydell{? Jos olet tottunut k{ytt{m{{n graafista k{ytt|liittym{{ ja x-windows tai Macintosh-pohjaisia sovellusohjel- mia, niiden k{ytt| ei onnistu valintaisen linjan kautta. Useimmista ohjelmista on kuitenkin olemassa my|s merkkipohjaiset versiot, joilla saa periaatteessa samat palvelut k{ytt||ns{. Lis{tietoja Tavanomaisin et{k{ytt|palvelun muoto on k{ytt{{ valintaista puhelinverkkoa ja asynkronista modee- mia.mikron ja tietoliikenneohjelman avulla. Linjano- peus voi vaihdella 1200 bitist{ sekunnissa aina 19200 bittiin sekunnissa. 28000 bitin sekuntinopeudella toi- mivat modeemit ovat tulossa markkinoille l{hiaikoina. Yli 2400 bps nopeudella virheenkorjaus on v{ltt{m{- t|nt{. P{{teyhteyksi{ voidaan k{ytt{{ my|s kiinteill{ lin- joilla, mutta kustannukset ovat niin suuret, ett{ liiken- teen tulee olla todella runsasta, ennen kuin kiinte{ yhteys on taloudellisesti perusteltua. Kiinteill{ yhteyk- sill{ saavutetaan suuremat nopeudet ja linjah{iri|it{ on v{hemm{n. Useimmiten tietoliikenneverkon p{{tepalvelimeen saa yhteyden my|s julkisen X.25-pakettiverkon v{lityk- sell{. Yksitt{inen k{ytt{j{ ei v{ltt{m{tt{ tarvitse omaa X.25-liittym{{, vaan esimerkiksi Suomessa yhteyden pakettiverkkoon saa my|s puhelinverkon v{lityksell{. Pakettikytkent{isen yhteyden kustannukset m{r{y- tyv{t eri perusteella kuin puhelinverkon, jossa on suora aikaveloitus. Yleens{ pakettiyhteys on jonkin verran kalliimpi kuin puhelinverkon k{ytt|. Tietoliikenneyhteyksi{ voidaan muodostaa my|s kan- nettavalla mikrolla, jossa modeemi on yhdistetty radiopuhelimeen. Yhteydenmuodostus ei periaatteessa eroa normaalin puhelinverkon kautta otetusta yhtey- dest{, joskin linja on alttiimpi h{iri|ille ja virheenkor- jauksessa on omat menetelm{ns{. S{hk|postiosoitteen haku X.500:lla Mit{ X.500 tarkoittaa X.500 on OSI standardi, joka m{{rittelee maailman- laajuisen tietoverkkojen k{ytt{jien ja organisaatioiden hakemiston. Sit{ voidaan verrata puhelinluetteloon sek{ keltaisiin sivuihin. X.500 palvelu on kehitetty auttamaan k{ytt{ji{ - l|yt{m{{n kaipaamaansa s{hk|postiosoite - l|yt{m{{n muita hy|dyllisi{ palveluja tietoverkoista - muistamaan monimutkaisten s{hk|postiosoitteiden oikean rakenteen ja kirjoitustavan Mit{ haittoja siihen liittyy? Toistaiseksi X.500-j{rjestelm{{n talletellujen tietojen m{{r{ ei ole kovin kattava. Et aina l|yd{ etsim{{si henkil|n osoitetta vaikka h{n olisikin verkossa. Mit{ tarvitset k{ytt{ess{si X.500 Jos haluat tehd{ hakuja X.500 hakemistoon, tarvitset asiakasohjelman omaan mikroosi tai ty|asemaasi. Monet X.500 palvelun tarjoajat, muun muassa FUNET tarjoaa k{ytt||n sek{ graafisen ett{ rivipohjai- sen asiakasohjelman.T{ll|in tarvitset vain p{{teyhtey- den l{himp{{n X.500 palvelimeen. Lis{ksi on suositeltavaa, ett{ oma organisaatiosi liittyy X.500 hakemistopalveluun, jolloin muutkin voivat l|yt{{ sinun yhteystietosi. Miten k{yt{t X.500 K{ytt| riippuu siit{, millaista asiakasohjelmaa k{yt{t. Tavallisesti kirjoitat henkil|n nimen, h{nen organisaa- tionsa ja kotimaan.Asiakasohjelma tekee kyselyn pal- velimen tietokantaan ja jos henkil|n nimi on rekister|ity, saat vastauksena h{nen nimens{, osoit- teensa, s{hk|postiosoitteen ja mahdollisesti kuvauksen h{nen ty|teht{vist{{n sek{ muita tietoja, mit{ h{nest{ on tallennettu. Montako henkil|{ X.500:n avulla voi l|yt{{? Euroopassa rekister|ityjen k{ytt{jien m{{r{ on t{t{ kirjoitettaessa noin 300 000. Koko maailmassa se on noin miljoona. Gopher Mik{ on Gopher Gopher on ohjelma ja yhteysk{yt{nt|, jonka avulla voit hakea tietoa verkon v{lityksell{ kaikkialta maailmasta omalla tietokoneellasi. Gopher k{ytt{{ valikkoja tiedon haun apuna. Se on helppok{ytt|inen ja helppo asentaa. Jokainen palveli- men yll{pit{j{ voi rakentaa erikoisvalikkoja valituille k{ytt{j{ryhmile. K{ytt{j{t voivat puolestaan "kirjan- merkkien" avulla rakentaa oman ymp{rist|n. Kun viit- taukset on luotu valmiiksi, sinun ei tarvitse muistaa, miss{ mikin tieto sijaitsee, vaan kaikki n{ytt{v{t ik{{n kuin paikallisilta tiedoilta. Mihin Gopheria k{ytet{{n? Etsit ja haet sen avulla informaatiota verkosta. Useat ftp-arkistot on kytketty goperiin. Samoin on yhteyksi{ WAIS-palvelimiin sek{ telnet-pohjaisiin kirjastotieto- kantapalvelimiin, whois-nimipalvelimiin, puhelinluet- teloihin, aikataulutietoihin ym. Monet asiantuntijaryhm{t ovat rakentaneet tietopalve- lunsa gopherin avulla. L{hes kaikilla yliopistoilla on gopher-pohjainen informaatioj{rjestelm{. Mit{ tarvitaan gopherin k{ytt{miseksi? Se riippuu paljon siit{, millainen tietokone tai p{{te sinulla on k{yt|ss{si. Perusedellytys on, ett{ olet ver- kossa joko suoraan tai modeemilinjan v{lityksell{. Gopher k{ynnistet{{n suoraan mikrolta tai ottamalla telnet-yhteys esim. unix-koneeseen ja antamalla siell{ gopherin k{ynnist{v{ komento, tavallisesti gopher. PC:lle ja Macintoshille sopivan asiakasohjelman voi kopioida itselleen usesta tiedostopalvelimesta, mm. nic.funet.fi:st{. Mit{ voin hakea gopherilla? P{{asiassa tekstitiedostoja, mutta my|s puhelinluette- lotietoja tai tuloksia vapaalla tekstihaulla tehdyist{ kyselyist{. Kokeilut ovat k{ynniss{ hypertekstin, MIME:n, QuickTime multimedian ym. bin{{rimuotoisten sek{ eri tavoin pakattujen tiedostojen siirt{miseksi. J{rjes- telm{n kehityksest{ vastuussa olevat henkil|t Min- nesotassa eiv{t lupaa mit{{n, mutta jo l{hitulevaisuudessa saattaa olla mahdollista siirt{{ my|s kuvia, {{nt{ sek{ niiden erilaisia yhdistelmi{. Aikataulutietoja verkossa Tiesitk|, ett{ VR:n ja YTV:n (P{{kaupunkisudun yhteisty|valtuuskunta) aikataulutiedot l|ytyv{t gopherilla FUNET-verkosta. Tietoja pidet{n yll{ ainakin TKK Info-palvelimessa (otax). Aikataulut l|ytyv{t polusta Sekalaista/Aihepiireja/Aikatau- lut/VR tai YTV. VR:n aikataulut ovat voimassa 23.5.-31.12.1993. YTV:n osalta tietoja on vaihte- levasti ja kohdassa Ohjeet on kaino toivomus kir- joitella lis{{ aikataulutietoja. Mit{ tarkoittaa CLNS? Tietoliikenneala lienee er{s innokkaimmista sanojen alkukirjaimista muodostettujen lyhenteiden ali akro- nyymien k{ytt{jist{. Alan termist| ei ole kovin hyvin vakiintunut. Uudet k{sitteet esitell{{n kertomalla monisanaisesti, mist{ on kysymys ja sitten jatkossa lyhyyden vuoksi k{ytet{{n akronyymi{ viitattaessa uuteen k{sitteeseen. Tyypillinen esimerkki on otsikon lyhenne, joka tulee sanoista Connectionless Network Services. Se tarkoit- taa tiedonsiirtoa pakettiverkoissa eli siten, ett{ l{hett{j{n ja vastaanottajan v{lill{ ei ole samanai- kaista p{{st{ p{{h{n yhteytt{, vaan sanoma v{litet{{n vastaanottajalle v{liasemien muodostamaa reitti{ pit- kin tavallisesti lyhyempiin paketteihin jaettuna. Lukijan tai kuulijan kannalta tilanne muuttuu hanka- laksi, kun kirjoittaja tai puhuja alkaa olettaa, ett{ termi on tuttu ja h{n j{tt{{ kertomatta, mist{ on kysymys. Akronyymeist{ on tehty luetteloita. Mm. reititinval- mistaja Cisco on julkaissut oppaan tietoliikennealan termeist{ ja lyhenteist{. Akronyymeist{ l|ytyy tietoa my|s verkosta. CSC:n gopherissa on valinta Network Information ja sen alla kohta Kirjallisuutta. Sen takaa puolestaan l|ytyy kohta Acronym server (chico.rice.edu), josta saa yhteyden monipuoliseen palvelimeen. Sen p{{valikossa on kohta Reference, jonka takaa l|ytyy kohta Acronyms. Hakupolku kuulostaa monimutkaiselta, eik{ tietokanta vaikuta kovin laajalta. Parempaa akronyymipalvelinta odotellessa siit{kin voi olla apua. Satelliittikuvia ja s{{tietoja ftp:ll{ FTP palvelun avulla voidaan hakea s{{-aiheisia ohjel- mistoja sek{ arkistoituja gif-muodossa olevia satelliit- tikuvia. Aineisto l|ytyy koneesta VMD.CSO.UIUC.EDU (128.174.5.98) alihakemis- tosta WX . Pohjois-Amerikan normaalit sek{ infrapunakuvat p{ivitet{{n noin 15 minuuttia vaille tasatunnein. Kuvien tiedostonimet ovat muotoa: CV100918.GIF tai CI100918.GIF miss{ CV tarkoittaa Combined (it{inen ja l{ntinen) Visible ja CI on Combined Infrared 10 on kuukauden j{rjestysnumero 10 (Lokakuu) 09 on kuukauden 9. p{iv{ 18 on kellonaika 18.00 GMT (kuvaushetki) Kuvakoko on 600x300 pixeli{. Lis{ksi on k{ytett{- viss{ korkeamman resoluution (1200x600 pixeli{) kuvia sek{ tavallisina (CVIS.GIF) ett{ infrapunaku- vina. Suurempien kuvien viem{n levytilan vuoksi niist{ s{ilytet{{n ainoastaan viimeisin versio ja uusi tallen- netaan aina entisen p{{lle. Infrapunakuvat p{ivitet{{n vuorokauden ymp{ri mutta tavalliset kuvat vain p{iv{nvalon aikaan. Kaikissa satelliittikuvissa on Pohjois-Amerikan man- ner sek{ USA:n osavaltioiden rajat merkitty pistevii- voin. Kuvatiedostot on siirrett{v{ bin{{rimuodossa, joka asetetaan ftp:ss{ komennolla BINARY tai IMAGE. Seuraavassa on komennot, joilla haetaan huhtikuun 29. p{iv{n kello 17 s{{kartta. ANONYMOUS CD WX BINARY GET CV042917.GIF QUIT Samasta ftp-palvelimesta (vmd.cso.uiuc.edu) ja hake- mistosta (WX) l|ytyy my|s s{{tutkakuvia USA:n man- tereesta. Ne p{ivitet{{n 15 minuuttia yli kunkin tasatunnin. S{{tutkien kuvat talletetaan tiedostoihin, jotka ovat muotoa: SAmmddhh.GIF, miss{ mm on kuukausi(01 tammikuusta 12 joulukuuhun) dd on kuukauden p{iv{ hh on tiedon syntyaika GMT Kuvia s{ilytet{{n v{hint{{n 24 tunnin ajalta. Kahdesti p{iv{ss{ klo 01.15 GMT ja 13.15 GMT tuo- tetaan kartat, joista k{y ilmi ilmanpaineet eri kerrok- sissa. Arktinen keskus tarjoaa tietoa pohjoisista oloista Arto Vitikka, Arktinen keskus-Lapin Yliopisto Arktinen keskus on Lapin yliopiston erillislaitos, jonka teht{v{n{ on toimia arktisia asioita esittelev{n{ tiedekeskuksena. Keskus pyrkii osaltaan edist{m{{n ja harjoittamaan arktista tutkimusta sek{ kansallisella ett{ kansainv{lisell{ tasolla. Niinik{{n se tarjoaa tietopalveluja kaikille, jotka tar- vitsevat tietoa arktisista alueista. Yliopisto-opetusta keskus tukee j{rjest{m{ll{ monitieteellisi{ ja kan- sainv{lisi{ arktisia opintokokonaisuuksia. Arktisen keskuksen tietopalvelu on portti kansainv{li- seen polaarialueiden ja kylm{n ilmanalan tutkimuk- seen ja yleistietoon. Tietopalvelu yll{pit{{ kirja- ja lehtikokoelmia sek{ tutkijoita ett{ yleis|{ varten. Niihin kuuluvat esim. International Geosphere-Biosphere Program:n rapor- tit. Tietopalvelu kokoaa my|s omia tietokantoja seuraa- vista aiheista: - Arktiset tutkimuslaitokset. Tietokanta sis{lt{{ tietoja 31 maan noin 600:sta eri laitoksesta, joissa tutkitaan kylm{n ilmanalan alueita. - Arktisen alueen asiantuntijat. Tietokannassa on tie- toja suomalaisista ja ven{l{isist{ arktisen alueen asi- antuntijoista. - Kylm{n ilmanalan tutkimuskirjallisuus. Tietokanta koostuu suomalaisen ja ven{l{isen kylm{n ilmanalan tutkimustiedon viitteist{ ja tiivistelmist{ vuodesta 1990 l{htien. Ven{l{isist{ tutkimusraporteista toimitetaan pyyn- n|st{ my|s j{ljenteit{ ja k{{nn|ksi{ englanniksi. - Mauno Astalan kokoelmat. Kuvia ja painettua mate- riaalia Pohjoismaisista musiikki- ja kulttuuritapahtu- mista. - Polaarialueita k{sittelevien kirjastojen luettelo. Tie- tokanta on opas kirjastoista, joissa on tietoa Polar-alu- eista. - Tankavaaran kultamuseon kokoelmat. Tietokannassa on viitteit{ kullanetsint{{n liittyvist{ kuvista, filmeist{ ja kirjallisuudesta. Arktisen keskuksen omat tietokannat ovat online k{yt|ss{ funetin tai X.25:n v{lityksell{. Tietokantojen k{yt|st{ perit{{n vuosimaksu, joka on 500 mk. Asian- tuntija- ja Kylm{n ilmanalan tutkimustietokannoissa on Kuolan tiedekeskusen toimittamaa materiaalia, jota ei keskitetysti ole saatavissa muualta. Yhteystiedot: Arto Vitikka Arktinen keskus - Lapin yliopisto PL 122 96101 Rovaniemi p: 960-324 782 NSFNET:n tietopalvelut yhden katon alle NSFNET, National Science Foundationin eli Yhdysvaltain kansallisen tiedeyhteis|n runko- verkko on maailmanlaajuisen Internetin t{rkein osaverkko. Huhtikuun alusta NSFNETin kaikki tietopalvelut on koottu InterNIC-palveluksi. InterNIC palvelusta huolehtivat k{yt{nn|ss{ Network Solutions Inc (NSI), AT&T sek{ General Atomics/ CERFnet. NSI huolehtii Internetin rekister|intipalveluista. T{m{ pit{{ sis{ll{{n mm. IP osoitteiden jakelun sek{ ylimm{n tason verkkoalueiden rekister|innin. Hake- muksia voidaan l{hett{{ sek{ s{hk|postin v{lityksell{ ett{ faxilla. Hakemisto- ja tietokantapalvelujen tarjoajat voivat k{ytt{{ rekister|intitietoja vapaasti koko Internetin alueella. Erityisesti aluenimipalvelu julkaisee aika ajoin ylimm{n tason aluenimet muiden juuritason nimipalvelijoiden k{ytett{viksi. NSI toimii Tyynenmeren alueella yhteisty|ss{ Pacific Rim:in ja Euroopassa RIP NCC:n kanssa. Rekister|inti{ pyrit{{n parhaillaan automatisoimaan. Hakemusten eteneminen on julkisesti tarkasteltavissa ja kaikki rekister|intipyynn|t tarkistetaan ja niist{ annetaan ennakkohyv{ksynt{. AT&T:n tarjoamiin palveluihin kuuluu ftp-tiedoston- siirtoa palvelevien hakemistojen ja tietokantojen tar- joaminen koko Internetin k{ytt||n. Erityisesti AT&T yll{pit{{ "Hakemistohakemistoa", mik{ on kaikkien hakemistojen {iti. Se sis{lt{{ luettelot ftp-palveli- mista, erilaisista muista Internetin kautta tavoitetta- vista palvelimista, valkoisten ja keltaisten sivujen palvelimista eli erilaisista s{hk|isist{ puhelinluette- loista, kirjastojen luetteloista sek{ arkistopalvelimista. Uuden Hakemistohakemiston avulla sek{ noviisin ett{ kokeneen verkon k{ytt{j{n on entist{ helpompi l|yt{{ hakemaansa tietoa Internetist{. AT&T tarjoaa itsekin s{hk|ist{ hakemistopalvelua. Aluksi niihin p{{see kiinni useiden k{yt|ss{ olevien hakuohjelmien v{lityksell{, mutta tarkoitus on siirty{ k{ytt{m{{n X.500 hakemistostandardia. AT&T pit{{ my|s yll{ tietokantapalvelua, josta l|ytyv{t muun muassa NSF:n ja IETF:n julkistamat asiakirjat, tiedotteet ja muu julkinen aineisto. General Atomics/CERFnet tarjoaa tietopalveluja ja toimii kaikkien Network Information Center eli NIC- palvelimien taustatukena. Osana t{t{ palvelua on Info- Source, kokoelma verkkoon liittyv{{ tietoa. Sen avulla on helpompaa l|yt{{ ja tavoittaa henkil|it{, ver- kon palveluja tai saada tietoa vireill{ olevista hank- keista. Tiedon yll{pidon varmistamiseksi on nimetty erityinen InfoScout, joka "vakoilee" verkkoa l|yt{{k- seen uusia palveluja. Yll{pitohekil|st|{ on k{ytett{- viss{ turvaamaan ajantasainen tiedonsaanti ensiaputilanteessa. Tarkoitus on toimia er{{nlaisena keskus-NIC:n{, josta alueelliset NIC-palvelimet, mm. FUNETin NIC saavat tietonsa. Tapahtumakalenteri FUNETin tekninen p{iv{ 21.9.1993 klo 10.30-17.00 Espoossa Vtkk:n Datatoriossa. Tilaisuuden ohjelma on seuraava: 10.30 Tilaisuuden avaus, Paavo Ahonen, Markus Sadeniemi 10.40 Multicasting FUNET verkossa. Kokemuksia ja kommentteja, ty|ryhm{ Vesa Ruokonen, LTKK, Markku Savela, VTT, Olli-Pekka Halonen, OY; Multicasting DEMO 11.15 Kokemuksia ATM-pilotista, Mika Uusitalo, TTKK 12.00 LOUNAS 13.00 Uuden j{senen toiveita ja n{kemyksi{, Arto Saljas, ATK-instituutti 13.20 Gopherin organisointi, Seppo Syrj{nen, HY 13.45 KAHVI 14.15 Hakemistopalvelut ajan tasalle, Manu M{h|nen, FUNET 14.30 Nimipalvelun asennus, Jyrki Soini, FUNET 15.00 Tilastoja News- ja postipalvelujen k{yt|st{, Marko Kaittola, FUNET 15.15 SNMP uudet versiot ja laajennukset, Pekka Kyt|laakso, CSC 15.30 FICIX, Suomen Internet-solmu, Johan Hels- ingius, Eunet Finland Oy 15.45 Keskustelua ja kysymyksi{ Tilaisuus on j{senorganisaatioiden edustajille maksu- ton. Lounasj{rjestelyjen vuoksi pyyd{mme ilmoit- tamaan edustajanne Paula M{ki-V{lkkil{lle, osoitteella CSC - Tieteellinen Laskenta Oy, Pl 405, 02101 ESPOO, puhelin 90-457 2718, tai s{hk|postitse maki@csc.fi. NETWORKING SERVICES CONFERENCE 93 from 12 to 14 October 1993 Warsaw, Poland organised by EARN, in cooperation with RARE, NORDUnet, EUnet/EurOpen and RIPE. NORDUnet 94 from 31 May to 2 June 1994 in Umea, Sweden. For information, email Internet Architecture Board Names New Chairman The Internet Architecture Board met during the first week of May, 1993, and in the course of its other busi- ness, elected a new chairman, Christian Huitema, a senior researcher at INRIA (National Institute for Research on Automation and Information Processing), in Sophia-Antipolis, France. The Internet Architecture Board is the oversight body to which the Internet Society has delegated responsibi- lity for standards-making for the global Internet (and private internets using the same technology). Focusing primarily, but not exclusively on the TCP/IP protocol suite, the Internet Architecture Board has 12 members, six of which were recently approved by the Internet Society Board of Trustees. Current members include: Robert Braden Information Sciences Institute Elise Gerich University of Michigan Christian Huitema INRIA Stephen Kent Bolt Beranek and Newman Anthony Lauck Digital Equipment Corporation Barry Leiner Universities Space Research Asso- ciation Jun Murai Keio University Jonathan Postel Information Sciences Institute Yakov Rekhter IBM Corporation John Romkey ELF Communications David W. Sincoskie Bell Communications Rese- arch Michael St. Johns Advanced Research Projects Agency Gerich, Murai, Rekhter, Romkey, Sincoskie and St. Johns were recently appointed to serve two year terms on the IAB. Huitema is the first European to serve as chairman. The major effort on Internet standardization is carried out by the Internet Engineering Task Force under the guidance of the Internet Engineering Steering Group which is overseen by the IAB. The IESG was also recently augmented, and its members now include: Scott Bradner Harvard University Lyman Chapin Bolt Beranek and Newman David Crocker Silicon Graphics, Inc. Stephen Crocker Trusted Information Systems Phillip Gross Advanced Network and Services, Inc. Robert Hinden Sun Microsystems, Inc. Erik Huizer SURFnet bv Brewster Kahle Wide Area Information Services Stev Knowles FTP Software, Inc. Allison Mankin Locus Inc. Navy Research Lab David Piscitello Bell Communications Research Joyce K. Reynolds Information Sciences Institute Marshall Rose Dover Beach Consulting, Inc. Bradner, Kahle, Mankin, Rose, Chapin, Gross, D. Crocker, and Knowles were appointed to new terms by the IAB. The next face to face meeting of the IAB, IESG and IETF took place in Amsterdam, July 11-16, 1993. Election of new Trustees The Internet Society (ISOC) completed its first elec- tion of new trustees on June 1, 1993 adding six trustees to the existing thirteen. Newly-elected to the ISOC Board of Trustees are: Scott Bradner Consultant, Harvard University Office for Information Systems Susan Estrada Consultant, President of the Com- mercial Internet Exchange (CIX) and a founder of the California Education and Research Federation Network (CERFnet) David Farber Professor of Computer and Infor- mation Science and Director, Distributed Systems Laboratory, University of Pennsylvania Haruhisa Ishida Professor, University of Tokyo and Head of Research and Development, Compu- ter Center Jean Armour Polly Manager of Network Deve- lopment and User Training, NYSERNet. Jonathan Postel Associate Director for Networ- king of the High Performance Computing and Communication Division of the Information Sciences Institute of the University of Southern California. They join the current trustees in guiding the Internet Society's growth and direction. The Internet Society is a scientific and educational pro- fessional membership organization devoted to promo- ting the evolution and use of the Internet and its technology on a world-wide basis. Founded in 1992, ISOC provides the organizational framework for the development of Internet Standards through the Inter- net Architecture Board and the Internet Engineering Task Force. The Internet is a system of nearly 12,000 interlinked computer networks containing over 1.7 million host computers in all sectors of the economy (government, academia, education and industry) in over 100 count- ries. The system has been doubling in size annually for the last several years. "The new trustees are representative of the vigorous, creative and rapidly growing Internet community. Their involvement in the ISOC Board of Trustees will enhance its perspectives and increase its already con- siderable energy levels," said Vinton Cerf, President of the Internet Society. The new trustees met face to face with their colleagues on the Board at the 1993 annual conference of the Internet Society, INET93, August 17-20, in San Fran- cisco. Sis{llys FUNETin maksuperusteet uudistuvat 1 News from RARE 2 EuropaNET k{ynnistyi 4 Tiivistetty{ tietoa verkkopaveluista 4 Aikataulutietoja verkossa 8 Akronyymisanasto selvitt{{ lyhenteet 8 Satelliittikuvia ja s{{tietoja ftp:ll{ 9 Arktisesta keskuksesta tietoa pohjoisen oloista 9 NSFNET:n tietopalvelut yhden katon alle 10 Tapahtumakalenteri 10 Internetin johtoon uusia nimi{ 11 FUNETin maksuperusteet uusiksi Funetin johtoryhm{ on p{{tt{nyt muuttaa niit{ perusteita, joilla FUNETin vuotuinen j{senmaksu on m{{r{tty. Jo vuo- den 1994 j{senmaksu lasketaan uusilla maksuperusteilla, joissa m{{r{{v{n{ tekij{n{ on j{senorganisaation tai sen tut- kimusosaston henkil|m{{r{. T{h{n saakka maksu on m{{r{ytynyt j{senmaksuluokan perus- teella. Luokkia on ollut vain kolme; isot , keskikokoiset ja pie- net korkeakoulut. Ammattikorkeakoulut, joita on hyv{ksytty j{seniksi viime vuodesta alkaen, on rinnastettu keskikokoisiin korkeakouluhin. Muut j{senorganisaatiot, joita FUNETissa on runsaat 20, ovat maksaneet keskikokoisen korkeakoulun j{senmaksua yksin- tai kaksinkertaisena yksik|n koosta riippuen. Uudessa maksuj{rjestelm{ss{ pohjana on laskennallinen henki- l|m{{r{. Siihen sis{llytet{{n esimerkiksi korkeakoulujen tapa- uksessa henkil|kunta ja teknisen alan opiskelijat. Muiden alojen opiskelijam{{r{ jaetaan kahdella, paitsi taidealojen kahdek- salla. Opiskelijoiden erilaisilla painokertoimilla pyrit{{n arvi- oimaan verkon todellista k{ytt|{. Korkeakoulujen ulkopuolisten j{senten laskutus perustuu ensi- sijassa tutkimusyksik|n henkil|m{{r{{n. J{senet jaetaan laskennallisen henkil|m{{r{n perusteella 11 luokkaan L0-L10. Luokitus on seuraava: luokka henkil|m{{r{ maksu vuodessa, mk L10 12.800- 25.599 235.000 L9 6.400- 12.799 172.000 L8 3.200- 6.399 127.000 L7 1.600- 3.199 96.000 L6 800- 1.599 74.000 L5 400- 799 58.000 L4 200- 399 47.000 L3 100- 199 39.000 L2 50- 99 33.000 L1 25- 49 30.000 L0 -> 24 27.000 Maksu kohoaa luokasta toiseen siirrytt{ess{ noin 40 prosentilla. Ammattikorkeakoulut kuuluvat viel{ ensi vuonna luokkaan L4. Niiden osalta luokitusta tarkistetaan tarpeen mukaan, kun nii- den henkil|m{{rist{ saadaan tietoja KOTA-tietokantaan. Maksuperusteiden muutoksen avulla pyrit{{n nykyist{ suurem- paan oikeudenmukaisuuteen. Muutos ei vaikuta maksujen kokonaiskertym{{n, vaan keskim{{rin maksut s{ilyv{t ennal- laan. Yksitt{isten j{senorganisaatioiden kohdalla muutokset ovat merkitt{vi{, enimmill{{n l{hes 50 prosenttia t{m{nvuoti- siin maksuihin verrattuna.