Johtoryhman paatoksia: FUNETin jasenmaksut ennallaan Markus Sadeniemi Uusia jasenorganisaatioita FUNETin johtoryhma paatti aiemmin tana vuonna, etta halukkaat ammattikorkeakoulut hyvaksytaan jase- niksi. Nyt naita on hyvaksytty nelja: Helsingin liiketa- louden ja hallinnon ammattikorkeakoulu, Etela- Karjalan ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikor- keakoulu ja Vasa tekniska yrkeshogskola. Lisaksi FUNETin jasenyys myonnettiin Lapin maa- kuntakirjastolle ja Kotimaisten kielten tutkimuskes- kukselle. Jasenmaksu ennallaan FUNETin jasenmaksut paatettiin pitaa vuonna 1993 vuoden 1992 tasolla: maksun suuruus sailyy samana ja myos jasenorganisaatioiden luokitus sailyy nykyisel- laan. Johtoryhma asetti kuitenkin tyoryhman pohtimaan vuoden 1994 jasenmaksun perusteita, joten on odotet- tavissa, etta vuonna 1994 tapahtuu muutoksia. FUNET-yksikko Paavo Ahonen on palkattu FUNET-yksikkoon Harri Salmisen sijaiseksi ajalle 21.09.1992-24.09.1993. Luettelo kaikista FUNETin tyontekijoista ja heidan vastuualueistaan on lehden takakannessa. NORDUnet uutiset, 8-9/92 Bjorn Eriksen, NORDUnet Suomen NORDUnet-yhteydessa oli jatkuvia ongelmia heina-elokuussa. Katkojen syyksi selvisi lopulta bugi STI:n Timeplex muxissa, joka aiheutti status-signaa- lien katoamisen tietyissa tilanteissa. Syyskuussa asennettiin yhteys Lontoon ja Montpellie- rin valille. Taman yhteyden myota Ebone-runko- verkko on kokonaisuudessaan toiminnassa. Suomen ja US-yhteys on paatetty nostaa 1024 Kbit/s nopeuteen ja Norjan yhteys 512 Kbit/s nopeuteen. Lisaksi Islannin yhteys saadaan toivottavasti nostettua 64 kbit/s nopeuteen. Tanska Norja Suomi Islanti Ams Lontoo US 1988 64K 64K 64K 56K 890104 64K 890127 X.25 900724 9.6K 900814 64K 910108 128K 910312 128K 910315 128K 910405 192K 910727 192K 910912 256K 911004 128K 920102 256K 920108 256K 920123 256K 920331 256K 920406 768K 920504 512K 920507 56K nykyinen 256K 256K 512K 56K 512K 256K 768K Kayttokatkot Kk Yhteys Katkot Yhteensa Toimivuus yli 1h 1h- 10m 0- 10min 08/92 Norja 5 1 10 08:35 98.85 % Suomi 8 2 7 75:16 89.88 % Tanska 3 0 7 04:39 99.37 % Islanti 6 6 10 11:28 98.46 % Amsterdam 3 1 6 05:38 99.24 % Lontoo 2 2 6 13:48 98.14 % US 0 1 12 01:28 99.80 % 09/92 Norja 1 3 9 04:25 99.40 % Suomi 4 5 6 15:08 97.96 % Tanska 1 4 5 04:37 99.38 % Islanti 1 5 8 05:35 99.25 % Amsterdam 1 2 6 04:17 99.42 % Lontoo 2 5 3 05:01 99.32 % US 0 0 0 00:00 100.00 % Liikenne (megatavuja) Yhteys 08/92 09/92 Input Output Input Output Norja 12396.7 25645.9 18185.9 36078.5 Suomi 66111.2 24829.6 87252.6 31149.3 Tanska 9066.8 22000.8 10436.0 24665.4 Islanti 1133.8 2321.0 1031.6 2208.0 Ruotsi 46442.3 46018.5 62887.5 64213.7 Puola 764.6 3438.9 793.0 3735.3 Amsterdam 29157.5 46305.5 33132.2 53056.3 Lontoo 17270.4 21954.7 18724.8 22566.7 US 77261.8 69611.7 93399.6 90728.1 Kirjasto vai museo? Paavo Ahonen, FUNET Tieteelliset kirjastot ovat kovien muutospaineiden edessa. Sahkoisten tiedonhakujarjestelmien yleis- tyminen pakottaa kirjastot ottamaan kayttoon uutta tekniikkaa. Muussa tapauksessa niille jaa museon rooli. Pohjoismaiden tieteellisten kirjastojen atk-vastuuhen- kilot seka NORDUnetin johto pohti kirjastojen tule- vaisuuden nakymia 6.10 Oslossa pidetyssa tyoryhman kokouksessa. Kokouksessa kavi ilmi, etta tieteelliset kirjastot ovat ottaneet haasteen vastaan. Kaikissa pohjoismaissa on vireilla hankkeita, joilla tahdataan kirjastopalvelujen automatisointiin ja hakumahdollisuuksiin verkon lapi. Odotetusti kokouksessa olivat vahvasti esilla uudet tiedonhakujarjestelmat Gopher, WAIS ja WWW. Mutta kirjastoilla on ollut omiakin henkkeita. Suoma- laisten oli maara esitella IANI, yhteispohjoismaisena projektina kehitetty pc-ohjelmisto. Silla voidaan tehda hakuja yhtenaisilla hakukomennoilla eri tietokantoihin monenlaisissa laiteymparistoissa. Valitettavasti pro- jekti ei ollut valmistunut ajoissa ja demo jai nakematta. Monille kirjastoille aiheuttaa suurta tyomaaraa teosten valokopiointi ja kopioiden postittaminen asiakkaille. VTT:lla on kehitetty ARIEL-jarjestelma, jonka avulla prosessia voidaan automatisoida. Jarjestelmaan kuu- luu pc, skanneri ja lasertulostin. Lahetettava asiakirja skannataan muistiin. Skannattu teksti lahetetaan kom- pressoituna vastaanottajan koneeseen, jossa se pure- taan ja voidaan tulostaa lasertulostimella. Tekijanoikeuksien vuoksi skannattua artikkelia ei voida tallentaa konekielisena mahdollista myohempaa kayttoa varten. Graig Summerhill esitteli kokouksessa pohjoisamerik- kalaisen CNI:n toimintaa. Lyhenne tulee sanoista Coalition of Networked Iformation ja sen takana ovat sikalaiset tieteelliset kirjastot seka opetusverkoista vastaavat viranomaiset. Yhteenliittyma on voittoa tuottamaton yhteiso, joka yleishyodyllisena nauttii amerikkalaisesta verovahennysedusta. CNI:n paamaarana on edistaa tietolahteiden kayttoa verkkojen kautta. Valittomina tavoitteina on muun muassa WAIS ja Gopher ohjelmistojen paikallinen tuki seka informaatiopalvelujen koordinointi. CNI kouluttaa lisaksi kirjastojen henkilokuntaa uusien tie- donhakujarjestelmien kaytossa. Samoin se pyrkii edis- tamaan CD-ROM tallenteiden kayttoa tiedon tallennus- ja jakeluvalineena. Pitkalla aikavalilla CNI haluaa kehittaa kirjastojen ja tietoverkkojen organisointisaantoja. Omalta osaltaan CNI haluaa myos edistaa tieteellista julkaisutoimintaa. Sen seurantalistalle kuuluvat tietoliikenteen standardit ja liikennointiprotokollat. Tulevaisuuden kiinnostava alue on elektroninen arksitointi. NordINFOn kokouksessa ilmeni NORDUnetin taholla halukkuutta tukeutua kirjastovaen asiantuntemukseen muun muassa organisoitaessa Gopher-palveluja. Nykyisesta tietokoneisiin perustuvasta hierarkiasta haluttaisiin paasta tieteenaloittain jasenneltyyn hake- mistopuuhun. Esimerkkina tallaisesta lahestymista- vasta on suomalaisen bionet-Gopherin organisointi. Toinen konkreettinen aloite oli CNI:n kaltaisen yhteis- tyoorganisaation luominen Pohjoismaihin. Asiaa pyri- taan edistamaan perustamalla NordINFOn alaisuuteen hanketta valmisteleva tyoryhma. Uusi postistandardi hyvaksyy skandimerkitkin Pekka Kytolaakso TLP Nykyisesta sahkopostista puuttuu kunnollinen tapa lahettaa tekstia muilla merkkivalikoimilla kuin US-ASCII:lla. Niinpa suomalaisille tarkeat skandi- merkit on korvattava esimerkiksi aalto- ja hakasu- luilla, jotta vastaanottaja nakisi ne samanlaisina kuin lahettaja. Lisaksi usein on tarvetta lahettaa muutakin kuin puhdasta tekstia: kuvia, aanta, tie- dostoja jne. Perusongelma johtuu siita, etta kaytetty postinvalitys- protokolla tukee vain 7-bittista tiedonsiirtoa. Muut tie- tomuodot joudutaan siirron ajaksi koodaamaan 7- bittiseksi ja purkamaan vastaanottopaassa takaisin alkuperaisen lahettajan tarkoittamaan muotoon. MIME eli Multipurpose Internet Mail Extension on laajennus vanhaan posti-standardiin RFC822. Se on rakenteeltaan taysin RFC822:n kanssa yhteensopiva mutta tuo uusia mahdollisuuksia sahkopostiin ja on samalla tehty niin, etta uusien piirteiden lisays on mah- dollisimman helppoa. MIME on kirjoitettu alusta alkaen niin, ettei nykyisen rfc822-postin kannalta mikaan nayta muuttuneen. Samalla pyritaan mahdolli- simman suureen luotettavuuteen. Tata kuvaa MIME standardista otettu lausahdus: HISTORICAL NOTE: Several of the mechanisms described in this document may seem somewhat strange or even baroque at first reading. It is important to note that com- patibility with existing standards AND robustness across existing practice were two of the highest priorities of the working group that developed this document. In particular, compatibility was always favored over ele- gance. Sanastoa RFC Request for Comments, Internet standardi tai standardiehdotus RFC822 Maarittelee nykyisen Internet sahkopostin RFC821 SIMPLE MAIL TRANSFER PROTOCOL, maarittelee, miten sahkopostia siirretaan tcp/ip-verkossa Muutokset nykyiseen postiin MIME on toteutettu lisaamalla nykyiseen RFC822 standardiin muutama otsikkokentta. Kentissa kerro- taan minka tyyppinen sanoma on, miten se on koodattu ja muuta sanomaan liittyvaa tietoa. MIME ei maarit- tele, miten otsikkokenttiin saa muita merkkivalikoimia kuin US-ASCII. Otsikoista erikseen kohdassa `Skan- dimerkit otsikkoriveissa. Otsikko Esimerkki Merkitys Mime-version 1.0 MIME standardin versio Content-Type text/plain sanoman tai sen osan tyyppi Content-Trans- fer-Encoding: 7bit tiedon esitystapa Content- Description: Testiviesti Osan tunniste, kuten Message-ID MIME-sanoman oletukset ovat, jos muuta ei ole maa- ritelty: Mime-Version: 1.0 Content-Type: text/plain; charset=US-ASCII Content-Transfer-Encoding: 7bit Talloin sanoma noudattaa taysin RFC822 standardia. Sanoman osien koodaus eli esitystapa Jos sanomassa on binaaritietoa tai erilaisia kahdeksan- bittisia merkkivalikoimia, on sanoman osat esitettava koodattuna. MIME maarittelee useita eri koodaus- tyyppeja: u 7bit eli tavallinen US-ASCII, joka noudattaa RFC821 ja RFC822 mukaisia maarayksia rivinpi- tuuden ja muiden rajoitusten suhteen. u 8bit, joka on muuten kuin 7bit mutta osa merkeista voi olla kahdeksanbittisia, esimerkkina ISO-8859-1 eli Latin1 teksti.binary eli yleista tietoa, jonka esi- tysmuodolle ei ole rajoituksia. u Quoted-Printable eli tavallinen teksti, jossa erikois- ja kahdeksan-bittiset merkit koodataan `=' -merk- kina ja heksa-arvona. Esimerkiksi `=z\255' kooda- taan `=3Dz=FF'. Lisaksi on tapa jakaa pitkat rivit useille riveille. u Base64 on uuencode:a vastaava tapa esittaa kolme tavua neljalla merkilla. Base64 on tehty niin, etta se kestaa useimmat tavalliset ja ASCII<>EBCDIC postigatewayt. Naista tyypeista 8bit ja binary tulevat kysymykseen vain ohjelmien sisaisena esitystapana tai jos on erik- seen sovittu niiden kaytosta. Normaalisti sanomissa on kaikki koodattu joko 7bit ,quoted-printable tai base64 koodauksella. MIMEssa maaritellyt tyypit: Text Text on tyyppi, missa sanoman sisalto on kokonaan- normaaleilla merkeilla kuvattua tietoa. Yksinkertainen teksti on tyyppia `text/plain; charset=' missa maaritellyt merkkivalikoimat ovat US- ASCII, ISO-8859-1, ..,ISO-8859-9. Jos MIME-sano- massa ei ole `Content-Type' kenttaa on oletusarvo `Content-Type: text/plain; charset=US-ASCII', joka on samalla RFC822:n mukainen sanoma. Sanoman normaali koodaus on 7bit US-ASCII sanomille ja quo- ted-printable muille merkkivalikoimille.Lisaksi on maaritelty tyyppi `text/richtext', jota kaytettaessa sanomassa voi olla eri fontteja ja merkkivalikoimia. MIMEssa maaritellyt tyypit: image Image sisaltaa erilaiset kuvat. Perustyypit ovat `image/ gif' ja `image/jpeg'. Normaali koodaus on base64. MIMEssa maaritellyt tyypit: audio Ainoa toistaiseksi maaritelty aanityyppi on `audio/ basic', joka on suunilleen puhelinlaatua. Normaali koodaus on base64. MIMEssa maaritellyt tyypit: video Toistaiseksi on maaritelty ainoastaan MPEG video- kuva eli tyyppi `video/mpeg'. Tulossa on myos CCITTn vastaava tyyppi H.261.Normaali koodauson- base64. MIMEssa maaritellyt tyypit: application Application on tarkoitettu sovelluksista riippuvan tai muiden kuin valmiiksi maariteltyjen tietotyypien lahettamiseen. Perustyyppi on `application/octet- stream', joka on tarkoitettu kaiken binaaritiedon siir- toon. Lisaksi on jo olemassa maarittelyt `application/ postscript' PostScript tiedostoille ja `application/ ODA' eli Office Data Architecture, jota kaytetaan dokumenttien siirtoon. Tulossa on `application/EDI', jota kaytetaan organisaatioiden valiseen tiedonsiir- toon. MIMEssa maaritellyt tyypit: message Tama tyyppi on tarkoitettu sanoman paketoimiseen toisen sisalle lahetettaessa sanoma edelleen tai posti- jarjestelmien virheilmoituksiin. `Message/partial' mahdollistaa suuren sanoman lahettamisen pienina osina. MIME sanomat, joissa on kuvia, videota ja/tai aanta, ovat usein hyvin suuria. Sita varten on tyyppi `message/external-body', jolla valitetaan itse sanoman tilalle viite miten varsinainen sanoma on haettavissa. External-body:lle on toistaiseksi maarittelyt paikalli- nen tiedosto, anonymous ftp, tftp, afs ja mailserver. Tyypille message ainoat sallitut koodaukset ovat 7bit, 8bit ja binary. MIMEssa maaritellyt tyypit: multipart Vanhaan sahkopostiin nahden suurin muutos on koos- taa sanoma useista erilaisista osista. Toistaiseksi on maaritelty `multipart/mixed', jossa on postin osat (body-parts) perakkain. Lisaksi on maaritelty `multi- part/parallel', jonka osat pyydetaan esittamaan yhtaai- kaa, `multipart/alternative', jolloin sama osa lahetetaan useassa eri muodossa (esim ascii, text/rich- text, postscript). Lisaksi on maaritelty `multipart/ digest', joka on sama kuin `message/mixed', mutta on tarkoitettu usean tavallisen kirjeen lahettamiseen yhtena sanomana. Tallaisia kaytetaan yleisesti mode- roiduilla postilistoilla. Samoin kuin tyypille ainoat sal- litut koodaukset ovat 7bit, 8bit ja binary. Skandimerkit ostikkoriveissa Koska MIME koskee vain sanoman sisaltoa se ei tuo muutoksia otsikkokenttiin. Niita varten on standar- diehdotus RFC1342, joka maarittlee miten otsikkoihin saa eri merkkivalikoimia. Sen mukaan otsikko-kent- tien sisalto `=?'???= Missa koodaus on joko `B', eli base64, tai `Q', eli quo- ted-printable. Nama koodaukset ovat suunilleen samat kuin sanoman sisalla, mutta `Q' koodausta on hieman yksinkertaistettu. Esimerkkina =?ISO-8859-1?Q?Pekka_Kyt=F6laakso?= Toteutukset ja niiden asennus MIME toteutuksia on jo useita seka ilmaisia etta kau- pallisia. Seuraavassa lyhyt esittelymuutamasta toteu- tuksesta, joistakin myos asennusohje. Metamail Ensimmainen toteutus oli metamail jonka MIME stan- dardin toinen toimittaja aloitti jo standardin ollessa tekeilla ja joka on tarkoitettu siirtymavaiheen helpotta- miseen. Metamail koostuu varsinaisesta metamail ohjelmasta, joka osaa tulkita MIME:n mukaisia sano- mia, seka apuohjelmista, joilla naytetaan erityyppisia osia. Lisaksi mukana on MIME-postin lahetykseen ohjelma mailto, jonka pohjana on Berkley Mail ( /usr/ ucb/MAIL) ohjelmasta otettu postin lahetys. Siihen on lisatty mahdollisuus valita haluttu merkkivalikoima, yksinkertainen richtextin kirjoitus ja muun tyyppisten osien kokoaminen ja lahettaminen. Naita ohjelmia kayttamalla MIME-sanomia pystyy lukemaan van- hoilla postiohjelmilla. Metamailista on postilista johon paasee liittymaan lahettamalla mailia osoitteella info-metamail- request@thumper.bellcore.com. Postilistan lisaksi on USENET Newsiin tulossa ryhma comp.mail.mime Metamailin asennus Lahdekoodi loytyy anonymous ftp:lla joko koneesta thumper.bellcore.com tiedostona /pub/nsb/mm.tar.Z tai nic.funet.fi:sta /pub/unix/mail/metamail/mm.tar.Z. Samoissa hakemistoissa on tietoa metamailista ja MIMEsta seka esimerkkimaileja (hakemistossa .../ samples). Tar-tiedosto puretaan normaalisti sopivaan hakemis- toon (cd /hake/misto; zcat mm.tar.Z | tar xvf -) jolloin syntyy alihakemisto metamail ja sen alle kaikki tarvit- tavast tiedostot. Nyt kannattaa tulostaa (ja lukea ) tie- dostot README, jossa on metamailin asennusojeet,ja mailers.txt, jossa neuvotaan miten metamail toimii muiden mailin lukuohjelmien kanssa. Metamailin kayttoonotto tapahtuu tarkistamalla ensin maaritykset editoimalla tiedostoja Makefile ja config.h. Niihin ei yleensa juuri muutoksia tarvita. Nyt ohjelma kaantyy sanomalla `make'. Varsinainen asennus tehdaan kopioimalla ohjelmat ja scriptit hakemistosta metamail/bin johonkin yleiseen hakemistoon (esim. /usr/local/bin). Kokeilu-vaiheessa riittaa lisata hakemisto .../metamail/bin polkuun. Lisaksi pitaa kopioida metamail/mailcap tiedostoksi / etc/mailcap, mahdollisesti editoida sita ja antaa maail- malle lukuoikeus siihen. Lisaksi kannattaa kopioida manuaalisivut hakemistosta metamail/man sopivaan paikkaan (esim /usr/local/man/man1). Metamailin kayttamat ymparistomuuttu- jat Metamail kayttaa ymparistomuuttujia erilaisiin ase- tuksiin:Naiden lisaksi metamailin manuaalisivulta loytyy monta muuttujaa joita ei yleensa tarvitse. Minulla itsellani on .cshrc:ssa setenv MM_CHARSET ISO-8859-1 setenv X_VIEWER "xv -geometry +1+1" Metamailin maarittelytiedosto mailcap Mailcap on tiedosto, jolla kerrotaan metamail ohjel- malle mita MIME-tyyppeja ohjelma osaa nayttaa. Metamail itse hoitaa vain tyypit `text/plain; charse- t=usascii' ja multipart. Muut osat naytetaan mailcap:n maarittelemien ohjelmien kautta. Mailcapin sisalto on ;; Esimerkiksi audio/basic; showaudio %s; compose=audiocompose %s; edit=audiocompose %s; label="An audio fragment" missa on maaritelty tavat soittaa aani, luoda ja editoida sita, seka oletus kentan kuvaukselle. Metamailin kaytto muista ohjelmista Metamailin mukana tulee mailers.txt jossa on muutok- sia erilaisiin vanhoihin mailinlukuohjelmiin: Mailers.txt tiedostosta loytyy naiden ohjelmin lahde- koodiin korjaukset, jotka saa asennettua patch ohjel- malla. Korjauksen jalkeen nama ohjelmat tutkivat sanoman otsikkotietoja ja kaynnistavat tarvittaessa metamailin.Metamailin kaytto eri postiohjelmissa /usr/ucb/Mail Aseta .mailrc tiedostossa set PAGER=metamail -p set crt=1 Talloin kaikki posti luetaan metamailin kautta. MH 6.7 Aseta .mh_profilessa next: -showproc mhl prev: -showproc mhl show: -showproc mhl mhl: -moreproc /usr/local/bin/ metamore ja tee tiedosto /usr/local/bin/metamore jonka sisalto on #!/bin/sh /usr/local/bin/metamail -p "$@" Nyt kaikki sanomat luetaan metamailin kautta. Elm 2.3 Aseta .elm/elmrc tiedostossa weed = OFF ja aseta elm:n optioissa D)isplay mail using : metamail -p Elm 2.4 Uudessa elm versiossa 2.4 on mukana metamail tuki. Sen saa kayttoon vastaamalla Configure:n ajossa myonteisesti kysymykseen Should support for MIME be compiled in? [n] y Talloin elm osaa tarvittaessa kaynnistaa metamailin. Elm 2.4:n sanoman lahetys ei viela osaa muita merkki- valikoimia kuin US-ASCII. Sen sijaan on mahdollista lahtevaan postiin lisata eri tyyppisia osia, jotka on val- miiksi talletettu tiedostoon. Pine 3 Pine on helppokayttoinen ohjelma, joka on tarkoitettu aloittelijoille. Pinen uudessa versiossa 3, joka on viela testivaiheessa, on hyva tuki MIME postille. Postin lahettamisessa voi helposti kayttaa haluttua merkkiva- likoimaa. Siina voi lahetettaessa liittaa postin mukaan useita osia joko kuvia (toistaiseksi vain gif) tai binaa- riitiedostoja. Vastaavasti luettaessa pine nayttaa mailin tekstin normaalisti ja mukana tulevat osat voi joko tal- lettaa tiedostoon tai, jos osa on image, nayttaa sen. Jos pinessa haluaa kayttaa ISO-8859-1 merkkivalikoimaa sanomien lukemisessa ja lahetyksessa, tapahtuu se maarittelemalla .pinerc tiedostossa # Character set used by your terminal e.g. US-ASCII, ISO-8859-1, ISO-8859-4 character-set=ISO-8859-1 Pine:n lahdekoodi loytyy koneesta ftp.cac.washingto- n.edu tiedostona pine/pine3.05.tar.Z. Samassa pine- hakemistossa on binaarit useille koneille (sparc, next ja ultrix). Pine on toteutettu yleisella c-client kirjastolla, jota pystyy kayttamaan pohjana muihinkin postiohjelmiin. MH eli Rand MH Message Handling Sys- tem Uusimmalle MH versiolle 6.7.2 on olemassa MIME- tuki. Olen itse vasta asentamassa sita itselleni, joten asennusohjeet pitaa pyytaa minulta sahkopostilla (Pekka.Kytolaakso@csc.fi). Andrew Toolkit Mail Andrew:n mukana tulee postiohjelma, jossa on graaf- finen kayttoliittyma. Se tukee ainoana kunnolla text/ richtext seka kuvien tekemista. Muita tulossa olevia ohjelmia Lisaksi tiedan muutamista toteutuksista joita en ole nahnyt Andrew Toolkit uusimmassa versiossa on postioh- jelma joka on tarvittaessa MIME yhteensopiva. Se osaa lukea kunnolla MIME-kirjeita ja lahetettaessa valitaan onko kirje Andrew, MIME vai puhdas RFC822 kirje. Norjassa ollaan tekemassa xmh:lle MIME-tukea Kaupallisia MIME toteutuksia VAX/VMS koneiden PMDF ohjelman uusin versio 4.1 on MIME-yhteensopiva. Se osaa tarvittaessa tehda tyyppimuunnoksia. Mukana seuraa postiohjelma joka vaatii DecWindows (tai siis Xwindows) ympariston.- Sun Openwindows 3 postiohjelma ei viela ole MIME -yhteensopiva, mutta sen seuraava versio tulee ole- maan. ZMail ohjelmasta on samoin tulossa MIME - yhteensopiva versio. Lahteet RFC 821 Postel, J.B. Simple Mail Transfer Protocol. 1982 August RFC822 Crocker, D. Standard for the format of ARPA Internet text messages. 1982 August 13 RFC1341 Borenstein, N.; Freed, N. MIME (Multipur- pose Internet Mail Extensions) Mechanisms for Speci- fying and Describing the Format of Internet Message Bodies. 1992 June RFC1342 Moore, K. Representation of Non-ASCII Text in Internet Message Headers. 1992 June RFC1343 Borenstein, N. A User Agent Configuration Mechanism For Multimedia Mail Format Information. 1992 June RFC1344 Borenstein, N. Implications of MIME for Internet Mail Gateways. 1992 June Paper prepared for ULPAA `92 CONFERENCE;Nat- haniel S. Borenstein, anon. ftp nic.funet.fi:/pub/unix/ mail/metamail/MIME-overview.txt CSCW tutorial kalvot; Nathaniel S. Borenstein, anon. ftp nic.funet.fi:/CSCW-slides.ps Esimerkkisanoma Esimerkkina koodauksista ja muutamista tyypeista on seuraavalle sivulle tulostettuna multipart sanoma, jossa ensimmainen osa iso-8859-1 tekstia quoted-prin- table koodauksella ja toinen osa gif-kuva base64 koo- dauksella. Sanoma on ensin sellaisenaan, sitten metamaililla ja Pinella katsottuna. Lisaksi otsikossa on nimessani skandit. Sisallys Johtoryhman paatoksia 1 NORDUnet uutiset 2 Kirjasto vai museo? 2 Uusi postistandardi hyvaksyy skandit 3 Nain loydat sahkopostiosoitteen 8 ATM tuo videokuvan tyoasemallesi 13 NIC-kuulumisia 16 Tietoa verkoista Kayttojarjestelmia yleiseen jakoon 17 Matematiikan ohjelmistoja News-uutisryhmista 18 Miljoonan koneen katto puhkesi 19 Tapahtumakalenteri Seminar on Computational Chemistry, 15. joulukuuta, Innopoli, Espoo NORDUnet `93, 15.-17. helmikuuta 1993, Helsinki. RARE: Fourth Joint Networking Conference, 10.-13. tou- kokuuta 1993, Trondheim, Norja. Nain loydat sahkopostiosoitteen Manu Mahonen, FUNET Sahkopostijarjestelmien kayton suurin ongelma on vastaanottajan sahkopostiosoitteen loytaminen. Lahetetty viesti palaa tunnetusti bumerangin lailla lahettajalleen, jos osoite ei ole viimeista pilkkua myoten oikein kirjoitettu. Kayttajien avuksi on luotu X.500 hakemistopalvelu. Sen avulla on mah- dollista loytaa vastaanottajan yhteystiedot, kunhan tietaa suurin piirtein keta ja mista on hakemassa. X.500-hakemiston kehittaminen lahti liikkeelle alun- perin kayttajien tarpeesta selvittaa toistensa yhteystie- dot tietoliikenneverkoissa. Naissa verkoissa ei ollut mitaan hyvin maariteltya tapaa identifioida toista ver- kon kayttajaa, vaikka kayttajilla olisi ollut mahdollista kommunikoida keskenaan esim. elektronisen postin valityksella, jos vain olisi ollut helppo tapa loytaa toi- sen samasta asiasta kiinostuneen kayttajan tunnus ver- koista. X.500-standardijoukon maarittelivat alunperin CCITT ja ISO yhteistyossa. Se oli alunperin tarkoitettu puhe- linluettelon kaltaiseksi hakemistoksi, johon voitaisiin tallentaa tietoliikenneverkoissa tarpeellista tietoa kuten kayttajien seka elektronisia etta tavanomaisia postiosoitteita, puhelinnumeroita, telefax-numeroita ja muita henkiloiden yhteystietoja. Sittemmin em. standardien ja niihin perustuvien sovel- lusten kehittamiseen on osallistunut edellisten lisaksi mm. COSINEn PARADISE-tyoryhma. Nykyaan X.500-standardeja ja niihin perustuvia sovelluksia kehittaa ISODE Consortium, johon FUNETkin kuu- luu. Hakemiston maaritteleva standardijouko on laajentu- nut myohemmin niin, etta nykyaan hakemistoon voi henkiloiden yhteystietojen lisaksi tallettaa tietoja monista muistakin asioista kuten esim. OSI-sovelluk- sista. Lisaksi standardiin on maaritelty tapa, miten hakemistojen kayttajat voivat rekisteroida omia tieto- jaan siihen, jos standardin maarittelemat attribuutit eivat riita. Hakemistoon tiedot talletetaan ennalta maariteltyjen attribuuttien arvoiksi. Esimerkiksi puhelinnumero tal- letetaan attribuutin telephoneNumber arvoksi. Eri puolilla maailmaa, Suomi mukaanluettuna, on kayn- nissa tyo, jossa yritetaan maaritella, mita tietoja henki- loista voitaisiin tallettaa hakemistoon ja toisaalta mita tietoja henkiloista olisi hyva vahintaan olla hakemis- toissa. FUNETin osuus historiasta FUNET on osallistunut hakemiston sovellusten kehit- tamistyohon lahinna Tampereen teknisen korkea- koulun kautta rahoittamalla kehitysprojekteja. Ensimmainen projekti oli jo kaksi vuotta sitten. Siina tehtiin seka Suomea varten suomenkielinen etta poh- joismaiden NORDUnettia varten englanninkielinen ISODE-ohjelmiston asennusopas. Sittemmin on oppaasta ilmestynyt suomenkielella toinen korjattu versio. Noiden projektien yhteydessa autettiin eri kor- keakouluja ja VTT:ta konfiguroimaan omat pilottiha- kemistonsa. Nykyaan on FUNETin ja TLP:n lisaksi toimivat pilottihakemistot Helsingin, Jyvaskylan, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoilla, Lappeenrannan teknisella korkeakoululla ja Valtion teknisella tutkimuskeskuksella (VTT). FUNETin lisaksi seka TELE etta VTTovat tehneet pal- jon X.500 hakemistojen tutkimus- ja kehitystoimintaa, VTT jopa tuottamalla oman X.500-hakemisto-ohjel- miston. Suomessa on FUNETin lisaksi TELElla oma hakemistopuu. FUNETin ja TELEn hakemistot ovat osittain yhteydessa toisiinsa siten, etta muutamat TELEn hakemistoon kuuluvat organisaatiot nakyvat myos FUNETin hakemiston kautta. Muutamat organi- saatiot kuten Helsingin tekninen korkeakoulu odotta- vat liittamistaan FUNETin hakemistopuuhun ja jotkut ovat luopuneet hakemiston tukemisesta. X.500 hakemistojen rakenne ja sisalto Hakemistot ovat rakenteeltaan puumaisia siten, etta jokainen organisaatio liittyy maansa juureen ja kaik- kien maiden juurihakemistot liittyvat Englannissa ole- vaan maailmanjuurihakemistoon. Lisaksi hakemis- toihin liittyy se periaate, etta jokaisen on pidettava huoli vain oman hakemistonsa tiedoista ja tarjottava liitantapinta itseaan alemmalla tasolla olevalle organi- saation osalle sen hakemiston liittamista varten. Noista edella esitetyista saannoista seuraa seuraavat seikat: 1) FUNETin jasenorganisaatiot voivat liittya FUNE- Tin hakemiston kautta maailmanlaajuiseen hakemisto- palveluun. 2) FUNET pitaa ylla vain oman ja TLP:n hekilokun- nan tietoja. 3) Koska jokainen organisaatio on vastuussa omista tiedoistaan, niin hakemistojen sisaltojen laatu vaihte- lee suuresti organisaatioiden valilla. 4) Hakemistopalvelun saavutettavuus vaihtelee suu- resti eri organisaatioissa. 5) FUNET ei takaa eika voikaan taata, etta siihen liite- tyjen organisaatioiden hakemistot ovat saavutettavissa tai etta niiden tiedot ovat oikeita. Toisaalta FUNET tarjoaa kaikkien organisaatioiden hakemistopalvelujen yllapitajille mahdollisuuksiensa mukaan apua ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi. Kuten sanottu FUNET tarjoaa X.500 hakemistojen Suomen juurihakemiston, johon muut Suomen hake- mistot voivat liittya. Suomen juurihakemisto on kiinni maailman juurihakemistossa, johon ovat littyneet kaikki ne hakemistot, joiden tiedot ovat julkisesti saa- tavilla. Naita julkisia hakemistoja on 28 maan tutki- musverkoilla ja Euroopan yhteison tutkimusohjelmilla kuten COSINE. Yksityisten tai rajoitetussa kaytossa olevien hakemistojen maara ei ole tiedossa. FUNETin hakemistopalveluun ei ole liitetty uusia kor- keakouluja viime aikoina, koska kone, jossa ISODE- ohjelmisto on, siirrettiin Tampereelta tanne Espoo- seen. Nyt voidaan uusia korkeakouluja jalleen liittaa mukaan, kunhan halukkaita ilmaantuu. Hakemistojen kaytto X.500 hakemistopalvelut saadaan kayttoon kaynnista- malla omalle tyoasemalle tai paatteelle sopiva kaytto- liittymaohjelma. Ensisijaisesti kukin organisaatio tarjoaa omille kayttajilleen omat kayttoliittymansa hakemistopalveluun seka jarjestaa tarvittavan kaytto- koulutuksen. Niiden lisaksi FUNET pitaa ylla julkista, kaikien kaytettavissa olevaa kayttoliittymajoukkoa tiedostopalvelinkoneessaan nic.funet.fi. Naita kaytto- liittymia paasee kayttamaan kirjoittautumalla konee- seen kayttajatunnuksella dua (Directory User Agent). Noilla kayttoliittymilla paasee sitten selamaan ei vain FUNETin hakemistoon liittyneiden korkeakoulujen ja yliopistojen tietokoneidenkayttajien tietoja vaan kaik- kien niiden maailman maiden korkeakoulujen ja tutki- muslaitosten tietokoneiden kayttajien tietoja, jotka ovat liittyneet X.500 hakemistojen pilottiprojekteihin. Noihin hakemistoihin on talletettu tiedot jo yli 0.5 mil- joonasta kayttajasta ja maara on jatkuvasti kasva- massa. Seuraavassa on esimerkit siita miten kayttoliittymia kaytetaan. Ensin esittelen graafisen pod kayttoliity- man, jota suositellaan kaytettavaksi X-ikkunointiym- paristossa ja lopuksi tekstipohjaisen de. Kummassakin esimerkissa oletetaan kayttajan jo kirjoittautuneen koneeseen nic.funet.fi tunnuksella dua. Sen vuoksi aloitan antamalla mallit koneeseen kirjoit- tautumistavoista. Jos X-ikkunointiymparisto on kay- tettavissa, ja sita halutaan kayttaa, on aivan ensiksi varmistauduttava, etta oma kone sallii nic.funet.fi:n avaavan ikkunan sen naytolle. Siihen on eri valmista- jien koneilla eri komennot, mutta puhtaassa X ympa- ristossa, ilman koneenvalmistajien lisayksia kaytetaan komentoa xhost. Esimerkiksi. seuraavasti: finsun ~ > xhost access control enabled, only authorized clients can connect finsun ~ > xhost +nic.funet.fi nic.funet.fi being added to access control list finsun ~ >rlogin nic.funet.fi -l dua tai telnet nic.funet.fi Kone vastaa ilmoituksella Trying 128.214.6.100 ... Connected to nic.funet.fi. Escape character is '^]'. SunOS UNIX (nic) login: dua Salasanaa julkisella hakemistojen kyselytunnuksella ei ole. Hakemistopalvelin vastaa sisaankirjoittautumi- sen jalkeen seuraavasti, jos kaytossa on X-ikkunointi: Finnish University and Research Network FUNET X.500 Directory Service You may use default settings, if your host's domain name is shorter than 17 characters. Otherwise, if you want X window access, please enter your DISPLAY name. If you do not wish to use X, enter "none" DISPLAY (default=finsun.csc.fi:0.0)=koralli.fu- net.fi:0.0 Kysymykseen vastataan joko antamalla sen koneen osoite, johon ikkuna avataan tai none, jos halutaan kayttaa tekstipohjaisia kayttoliittymia. Jos palvelin ei joko osaa tunnista paatetta xtermiksi tai olettaa paatteen olevan tavallinen ascii-paate, niin sil- loin vastaus on: Finnish University and Research Network FUNET X.500 Directory Service You can change your terminal type now. Supportted types are: xterm and vt100. Type one of them. TERM = (vt100) Kysymykseen voi vastata joko painamalla return-nap- painta tai antamalla paatetyypiksi xterm. Jos kaytossa on X-ikkunointi, niin silloin on valitta- vana kaksi kayttoliittymaa, joista suositellaan PODia. We have the following X Window-based X.500 user agents available: pod xd X Interface: (default=pod)= Kun edelliseen kysymykseen on vastattu kytkeydytaan seuraavaksi hakemistoon Talla naytolla alkaa podin kaytto. Normaalisti halu- taan etsia jonkun suomalaisen osoite. Niinpa valitaan etsinnan kohdemaaksi FI. Kuten tasta kay ilmi, ovat kaikki maat rekisteroity hakemistoon ISO:n kaksikir- jaimisten maadoodien mukaan. Rekisterointitapa ei valitettavasti ole kaikkein havainnollisin. . Painamalla hiiren keskimmaista nappainta, kun koh- distin on siirretty `FI:n' paalle, saadaan lista FUNETin hakemistoon rekisteroityneista organisaatioista Oletetaan etsijan tietavan, etta etsittava henkilo kuuluu Tieteellisen laskennan palvelun (TLP) henkilokun- taan. Jos organisaatiota ei tiedeta, niin sitten haun onnistuminen on paljon epavarmempaa. Niinpa kayte- taan jalleen hiiren keskimmaista nappainta `TLP':n paalla ja saadaan luettelo TLP:n tyontekijoista. Jos kuitenkin olisi haluttu saada tietoa itse organisaatiosta, olisi painettu hiiren vasemmanpuolimmaista nap- painta Sitten vain valitaan sielta henkilo, jonka tiedot halu- taan nahda painamalla hiiren vasemmanpuolimmaista nappainta. Kun tiedot ovat ilmestyneet kuvaruudulle, voidaan sielta lukea, etta halutun henkilon tavallinen sahkopostiosoite (rfc822Mailbox, tai otherMailbox internet:) on Mika.Rissanen@csc.fi ja etta hanen X.400 postiosoitteensa, jota kaytetaan yleensa, jos posti joutuu kulkemaan kaupallisten verkkojen kuten mailnetin kautta, on (otherMailbox X.400) c=fi;admd=fumail;o=csc;s=Rissanen;g=Mika Yleensa organisaatiot ovat kuitenkin suurempia kuin TLP, joten hakemistopalvelin ei nayta kaikkia sen tyontekijoita kerralla. Sen vuoksi joudutaan useimmi- ten turvautumaan etsintaan, kun on ensin paasty halut- tuun organisaatioon. Henkiloa etsitaan antamalla esimerkiksi hanen etunimensa avaimeksi aloitusnay- ton sille varattuun kenttaan, kuten seuraavassa. Etsitta- vana henkilo on sama kuin edella. Kuten me kaikki tiedamme englanninkieli on vaikeaa kirjoittaa. Helpotukseksi oikeinkirjoitusongelmaan ja etsinnan helpottamiseksi on siella tehty hieman erikoi- nen etsintaalgoritmi, kuten tasta viimeisesta kuvasta voidaan todeta. Tuo viimeisen kuvan luettelo on nimit- tain saatu vastauksena kysymykseen "mika"? Lopuksi on sitten muistettava poistaa koneen nic.fu- net.fi ikkunoiden avausoikeus: finsun ~ > xhost -nic.funet.fi nic.funet.fi being removed from access control list finsun ~ > Jos kaytetaan tekstipohjaisia kayttoliittymia, vastaa palvelin seuraavasti kaytetaessa suositeltavinta eli de:ta. Seuraavassa ovat palvelimen vastaukset kursi- villa ja kayttajan lihavoidulla tekstilla. If you want use full screen interfaces to the X.500, directory, please select one of the following user , interfaces: sd widget Otherwise, select one the line oriented user interfaces: fred de INTERFACE (default=de)= accessing service, please wait... Welcome to the Directory Service Connecting to the Directory - wait just a moment please ... You can use this directory service to look up telephone numbers and electronic mail addresses of people and organisations participating in the Pilot Directory Ser- vice. You will be prompted to type in: :- the NAME of the person for whom you are seeking information :- their DEPARTMENT (optional), :- the ORGANISATION they work for, and :- the COUNTRY in which the organisation is based. On-line HELP is available to explain in more detail how to use the Directory Service. Please type ?INTRO (or ?intro) if you are not familiar with the Directory Service. ? for HELP with the current question you are being asked ?? for HELP on HELP q to quit the Directory Service (confirmation asked unless at the request for a person's name) Control-C abandon current query or entry of current query Person's name, q to quit, * to list people, ? for help :- mika Department name, * to list depts, to search all depts, ? for help :- Organisation name, * to list orgs, ? for help :- * Tassa annettiin organisaation nimeksi "*", koska haluttiin luettelo kaikista hekemistossa olevista orga- nisaatiosta. Aivan hyvin olisi voitu nimeksi antaa "TLP". Country name, to search `FI', * to list count- ries, ? for help :- FI Suomi Found the following entries. Please select one from the list by typing the number corresponding to the entry you want. FI Suomi 1 Front End Oy 2 FUNET 3 Hewlett Packard 4 Lappeenranta University of Technology 5 Relevantum Oy 6 Seinajoen Tietoraitti 7 Tampere University of Technology 8 Technical Research Centre of Finland 9 Tele 10 Telebox 11 TLP 12 University of Helsinki 13 University of Joensuu 14 University of Jyvaskyla 15 University of Kuopio 16 University of Oulu 17 University of Tampere 18 University of Turku 19 VTKK 20 X.500 Pilot Services Organisation name, * to list orgs, ? for help :- 11 FI Suomi TLP Mika Rissanen postiosoite VTKK/CSC Box 40 SF-02101 ESPOO FINLAND puh 90 457 2214 fax 90 457 2302 e-mail Mika.Rissanen@csc.fi huone 2038 muu sahkopostiosoite internet: Mika.Rissanen@csc.fi X.400: c=fi;admd=fumail;o=csc;s=Rissanen;g=- Mika Person's name, q to quit, for `mika', * to list people, ? for help :- q Connection closed. Antamalla etsittavan henkilon nimeksi "q", lopetetaan de:n kaytto. Kayttoliittymista helppokayttoisin on pod, mutta kuten kerrottiin se vaatii X-ikkunointijarjestelman. De:kaan ei ole kovin vaikea kayttaa, kun on tottunut sihen, etta yhdella rivilla voi antaa vain yhden vastauk- sen. De:sta on todettava lisaksi se, etta se soveltuu hyvin henkiloiden etsimiseen, jos etsija tietaa organi- saation, jossa etsittava tyoskentelee. Yhteenveto Hakemistoilla on mahdollisuus kehittya hyodylliseksi tyokaluksi ihmisten tai sovellusten yhteystietojen etsinnassa. Toistaiseksi kuitenkin vain pieni osa tutki- musverkkojenkin kayttajista on rekisteroity johonkin hekemistoon. Toinen ongelma on, etta useat kaupalli- set verkot pitavat kayttajistaan omia ja standardiin sopimattomia hakemistojaan, joita ei voida kytkea X.500-hakemistoihin, vaikka haluttaisiinkin. Myon- teista asiassa on, etta nyt maailmalla kehitetaan voi- makkaasti hakemistostandardeja ja luodaan niille sovellusohjeita ja saantoja. Suomalaiset ovat olleet tassa tyossa eturivissa. Viela ei voida olla varmoja, etta kun halutaan loytaa jonkun merkittavan tutkijan yhteystiedot, ne loytyisi- vat hakemistoista. Yleensa kuitenkin kannattaa yrittaa. Kotimaiset yhteystiedot loytyvat varmimin, varsinkin jos haetaan jonkun yliopiston henkilokuntaan kuulu- van tietoja. Lopuksi varoituksen sana. Vaikka hakemistoista haluttu henkilo loytyisikin yhteystietoineen, ei kan- nata pettya, jos hanelle ei loydy elektronista postiosoi- tetta. On nimittain niin, etta kaikki eivat kayta e- mailia, eivat varsinkaan vanhimmat virkamiehet, ellei- vat he ole tutkijoita. NIC.FUNET.FI-arkisto Petri Ojala Yllapitajien tapaaminen 23. Lokakuuta pidettiin perinteinen nicin yllapitajien tapaaminen VTKK:lla. Paikalla oli yhteensa kolmi- senkymmenta nicissa tavalla tai toisella vaikuttavaa ihmista eri puolilta Suomea. Keskustelun aiheena olivat mm. nicin nykyinen tila ja kayttoaste, uudet kayttoliittymat tiedonhaun helpotta- miseksi (WAIS, WorldWideWeb, Gopher, ...) ja uudet levynhallintatyokalut (mm. peilaus). Tapaamisen tarkein teema oli tiedon levityksen paran- taminen. Useat yllapitajat kertoivat oman alueensa yllapidosta ja ratkaisuista mm. readme- ja index-tyyp- pisten tiedostojen osalta. Hannu Aronssonin kayttaman indeksoinnin pohjalta paatettiin perustaa pilot-projekti, jossa on tarkoitus kokeilla ja kehittaa tapa tarjota enemman tietoa nicissa olevista tiedostoista kayttajille. Tyoryhmaa varten on oma postituslistansa `nic-index', jolle voi liittya mail- server@nic.funet.fi -osoitteen kautta. Uudet uutisryhmat Yllapitajien tapaamisessa sovittiin myos tiedostoarkis- toihin liittyvien News-uutisryhmien perustamisesta. Paatettiin perustaa seuraavat uutisryhmat sfnet.arkistot.tiedotukset Uusinta tietoa ja kayttoohjeita verkossa olevista FTP, Gopher-, WAIS- jne. arkistoista. sfnet.arkistot.halutaan Ryhma arkistoihin liittyville kysymyksille, esimer- kiksi mista loydan tuoreimman version GNU echo- ohjelmistosta. sfnet.arkistot.keskustelu Mielipiteenvaihtoon erilaisten elektronisten infokai- vojen pohjalta. Gopher, WAIS, FTP, World Wide Web, you name it. sfnet.arkistot.ftp Erityisesti FTP-arkistoista keskustelemiseen tarkoi- tettu uutisryhma. Yhteystiedot Moni niccia koskeva kysymys ja tiedustelu saapuu vaaraan osoitteeseen. Milloin nic.funet.fi:n sijaan osoitteena on funet.fi, milloin puhtaasti msdos-aihei- nen kysymys saapuu suoraan yllapidolle jne. Ongelmista tulee informoida osoitteeseen problems@nic.funet.fi Niccia koskevat yleiset kysymykset tulee lahettaa osoitteeseen: staff@nic.funet.fi Eri alueita koskevat kyselyt ja ilmoitukset tulee lahet- taa kyseisen alueen yllapidolle. Osoite on muotoa: xxx-adm@nic.funet.fi jossa xxx on alueen nimi, esimerkiksi msdos. Postitus- listoja loytyy seuraaville alueille: 386ix /pub/unix/386ix amiga /pub/amiga astro /pub/astro atari /pub/atari cae-sw /pub/cae calculators /pub/misc/hp* csc /pub/csc culture /pub/culture dx /pub/dx gif /pub/pics/gif gnu /pub/gnu graphics /pub/sci/graphics ham /pub/ham jpeg /pub/pics/jpeg kermit /pub/kermit languages /pub/languages linux /pub/OS/Linux mac /pub/mac mach /pub/mach minix /pub/minix misc /pub/misc molbio /pub/sci/molbio msdos /pub/msdos music /pub/culture/music netinfo /pub/netinfo next /pub/NeXT os2 /pub/os2 papers /pub/sci/papers sci /pub/sci sound /pub/culture/sound tex /pub/TeX unix /pub/unix vm /pub/vm vms /pub/vms win-nt /pub/win-nt xwindow /pub/X11 Tuoreimmat yhteystiedot loytyy staff-docs/Contacts tiedostosta. Peilaukset Nic.funet.fi:hin peilataan nykyaan useita kymmenia hakemistoja ja arkistoja Internet-verkosta. Peilauksen tarkoituksena on taata tiedostojen tuoreus alueilla ja vahentaa kasityota. Peilauksen kohteina ovat useim- miten tietyn ohjelmiston tai aihepiirin "viralliset" arkistot. Tiedot peilatuista hakemistoista loytyvat nicista tie- dostosta staff-docs/Mirrors. Verkkotietoutta Petri Ojala /pub/networking -hakemisto on "uuden sukupolven" versio vanhasta /pub/netinfo -hakemistosta. Tiedostot tulevat hiljalleen siirtymaan netinfo -alueelta networ- king -alueelle sopivampiin paikkoihin. /pub/networking -hakemisto sisaltaa verkkojen toi- mintaa liittyvia ohjelmia ja dokumentteja eri aihepii- reista. Hakemistopuu on jaettu aluksi aihepiireihin seuraavasti: documents Yleiset verkkoihin liittyvat doku- mentit (TCP/IP yms.) management Verkonhallinta ja -valvonta - SNMP- ja nimipalvelija maps Verkkokartat networks Verkot - NSFnet, NORDUnet, Ebone, ... organizations Verkko-organisaatiot - RIPE, Internet Society protocols Verkkoprotokollat - NNTP, SLIP, PPP routing Reititys ja -protokollat - BGP, IGRP, OSPF - gated -ohjelmisto security Turvallisuus verkoissa - cops, crypt, jne. - CERT services Verkkopalvelut - Alex, Archie, FTP - Gopher, WAIS, WorldWideWeb support Kayttajatuki - RARE USIS -tyoryhma technology Verkkoteknologiat - ATM, Frame Relay, ISDN - Dial-up IP tutorials Verkko-oppaat - Zen and the Art of the Internet - MERIT A Cruise of the Internet Networking -alue on yhdistetty linkein myos muille alueille, jolloin saman aihepiirin tiedostot saattavat loytya useamman hakupolun paasta. Tarkeimmat talle alueelle peilatut ohjelmistot ja hake- mistot ovat WAIS (think.com), CERT (cert.org), Gopher (boombox.micro.umn.edu), dial-up IP (ftp.te- lebit.com), RIPE (ftp.ripe.net), Internet Society (iso- c.org), Ebone (nic.nordu.net) ja World Wide Web (info.cern.ch). Peilaukset tapahtuvat yleensa paivittain tai muutaman kerran viikossa. Uusia tiedostoja voi lahettaa /pub/networking/inco- ming -hakemistoon ja niista tulee informoida postitus- listalle . Kayttojarjestelmat Ari Lemmke /pub/OS hakemiston alla olevat kayttojarjestelmat eivat ole yhta suurelle ihmisjoukolle kiinnostavia kuin esimerkiksi /pub/unix, /pub/msdos tai /pub/mac alla olevat kayttojarjestelmat, tosin vain /pub/unix alla on varsinaisia kayttojarjestelmalahdekoodeja. Kuitenkin / pub/OS/Linux alla oleva Linux-kayttojarjestelma on saavuttanut varsin lyhyessa ajassa maailmanlaajuisen suosion. /pub/OS alla pyritaankin tallentamaan ja levittamaan kayttojarjestelmainstallointikitteja, joilla kayttojarjestelman saa mahdollisimman helposti omaan kayttoon, ja -lahdekoodeja, jolloin kayttojarjes- telman voi kaantaa ja sovittaa itselle omiin tarpeisiin sopivaksi. /pub/OS-puun alla mikrokontrolleri-, reaa- liaika-, tutkimus- ja yleiskayttojarjestelmia /pub/OS/Linux Linus Torvaldsin nakemys un*xista. Linuxista on tul- lut varsin suosittu 386/486-prosessoreilla kaytetyista un*xeista. Hakemistossa Linux-installointikitteja, lah- dekoodeja, binaareja ja dokumentteja. nic.funet.fi oli ensimmainen FTP-paikka, josta Linuxin sai hakea. /pub/OS/Multinet Jarkko Vuoren luoma kayttojarjestelma. Hakemistossa kayttojarjestelma M68HC11-mikrokontrollerille, seka yksinkertaisen piirikortin (Black Horse Controller) rakennusohjeet. Multinet on olemassa myos Z80-pro- sessorille. /pub/OS/os_support Kayttojarjestelmien kehitystyokaluja, kuten esimer- kiksi laiteohjaimia. /pub/OS/singlechip Kehitysymparistoja mikrokontrollerikayttojarjes- telmille. Muuta Nimeamiskaytantona on kayttojarjestelmien nimien kirjoittaminen isolla. Mahdolliset tyokaluja sisaltavat hakemistot kirjoitetaan pienella. Yhteytta kayttojarjestelmaasioissa voi ottaa arl@nic.- funet.fi osoitteeseen. Jospa sinakin olet tehnyt levityk- seen soveltuvan kayttojarjestelman ? Matematiikan arkistot NIC:ssa Jussi Rahola, TLP Hakemistoon /pub/sci/math on keratty erilaisia mate- matiikkaan liittyvia ohjelmia ja tiedostoja. Lahdekoodit Paras matemaattisten ohjelmistojen levityspaikka on netlib-arkisto, jonka kayttoohje ja sisallysluettelo ovat tiedostossa netlib. Hakemistoissa blas, eispack ja lin- pack on naiden numeriikan peruskirjastojen FORT- RAN-lahdekoodit. toms-hakemisto sisaltaa lehdessa `ACM Transactions on Mathematical Software' jul- kaistujen algoritmien FORTRAN-toteutukset. Lapack-kirjastosta on yleisinformaatiota hakemistossa lapack. Hakemisto c++ sisaltaa C++ -ohjelmointikie- lella tehtyjen matematiikkaan liittyvia ohjelmia. Muu informaatio Hakemistot mathematica ja matlab sisaltavat samanni- misille ohjelmistoille tehtyja sovelluspaketteja. Hake- misto msc sisaltaa American Mathematical Societyn kayttaman matematiikan luokittelujarjestelman. Hake- misto sci.math.research sisaltaa samannimisen uutis- ryhman arkiston. Hakemistossa riemann on Riemannin pintojen teorian laskennallisiin ongelmiin liittyvia ohjelmia. Sekalainen informaatio on laitettu misc-hakemistoon. News-ryhmat Petri Ojala Suomeen saapuu kattava joukko erilaisia Usenet news-uutisryhmia. Kansainvalisten paaryhmien lisaksi saatavilla on monien maiden kansalliset uutis- ryhmat, joissa kaytavaa keskustelua voi kayttaa esi- merkiksi kielen opiskelun tukemiseen. Suomalaisia news-hierarkioita ovat sfnet ja finet. Sfnet on suomalainen FUNETin ja FUUGin yhdessa yllapitama hierarkia, joka kattaa tarkeimmat aihepiirit tekniikan, tieteen ja tiedotuksen alueelta. Ryhmia on talla hetkella n. 190. Sfnet leviaa liki kaikkiin korkea- kouluihin ja n. 80 yritykseen. Finet on Johan Helsingiuksen perustama julkinen suo- malainen news-hierarkia. Hierarkia on vasta hiljattain perustettu ja ryhmia on nykyisellaan n. 30 eri aihepii- reista. Finet-ryhmia voi kuka tahansa perustaa tarpeen vaatiessa. Muiden maiden kansallisia ryhmia tulee Suomeen seu- raavasti: fj Japani de Saksa swnet Ruotsi relcom Venaja & co fnet Ranska dk Tanska nuug Norja Suurin liikenne on japanilaisissa ja saksalaisissa news- ryhmissa. Japanilaisten ja relcom-ryhmien lukemiseen tarvitaan sopiva news-ohjelmisto ja kirjasinmalli. Naiden lisaksi alueellisia ryhmia ovat on pohjoismai- set nordunet-ryhmat ja eurooppalaiset eunet-ryhmat. Kansainvaliset paaryhmat muodostavat seuraavat ryh- mat: comp Tietotekniikka Harrastukset, kulttuuri Yhteiskunta, ihmissuhteet Tiede ja tekniikka Sekalaiset ryhmat Uutisjarjestelma Yleiset keskustelunaiheet, politiikka rec soc sci misc news talk Edellisten ryhmien lisaksi seuraavat ryhmat ovat myos kansainvalisessa suppeammassa levityksessa: alt Vapaasti perustetut ryhmat bit BITNET-postituslistat biz Kaupalliset tiedotteet bionet Biologia gnu GNU-ohjelmistot vmsnet VMS-kayttojarjestelma Huomattavasti suppeammassa mittakaavassa olevia ryhmia ovat mm. k12 (Kids-12 projekti), schule ja ieee-hierarkiat. Suomessa on myos joukko alueellisia ja organisaation sisaisia uutisryhmia. Useimmilla korkeakouluilla on omat hierarkiansa (mm. hut, tut, utu, ...). Alueellisia hierarkioita ovat mm. helsinki, turku ja manse. Lisatietoja news-ryhmista saa paikalliselta news-jar- jestelman yllapitajalta tai osoitteesta newsmaster@news.funet.fi ATM tuo videokuvan putkellesi Mika Uusitalo, TTKK/Laskentakeskus Tietoverkkoon hajautetut atk-voimavarat kulutta- vat nopeasti kaytettavissa olevan tiedonsiirtokapa- siteetin. Tama on seurausta verkkoon liittyvien tyoasemien lukumaaran lisaantymisesta seka tieto- koneiden tehokkuuden jatkuvasta kasvusta. Toi- saalta suurta kaistanleveytta vaativien tyoasema- palvelin toteutusten kuten graafisten ikkunointi- ja verkkotiedostojarjestelmien kaytto on myos yleis- tynyt. Lahiverkoissa perinteisia Ethernet- ja Token ring-rat- kaisuja onkin ryhdytty korvaamaan 10 kertaa tehok- kaammalla FDDI-teknologialla. Taival on kuitenkin vasta alussa. Datansiirron ohella lisaantynyt tarve aikakriittisten tietoliikennepalveluiden kuten puheen- ja videokuvansiirtoon vaatii tietoverkolta yha laajem- paa kaistaa. Nopean tietoverkon todellinen lapaisykyky on monen tekijan summa. Siihen vaikuttavat mm. tietoliiken- nesovelluksen toteutus, valittu kuljetusprotokolla seka tietokoneen I/O-jarjestelman ja verkkosovittimen tehokkuus. Jotta yha nopeampi liikennointi olisi mah- dollista, se kaytannossa edellyttaa kaikkien siirtopro- sessiin osallistuvien komponenttien teknista kehittymista. Datansiirtoprosessin nopeuttamiseksi FDDI-verkossa kaytetaan kooltaan suuria tietopaketteja. Nain erilais- ten ohjauskenttien ja tarkistussummien osuus koko paketista pienenee. Mikali verkossa kuitenkin halu- taan siirtaa myos esim. audio- ja videosovelluksia, tulee pakettien olla pienia ja kiintean mittaisia. Esi- merkiksi puhe vaatii digitoidun naytteen lahettamista tasaisin valiajoin ja riittavan usein. FDDI ei siis kykene tehokaasti kuljettamaan laajakaistasovelluksia Seuraavan sukupolven laajakaistaiset tietoverkot ovat- kuitenkin pian syntymassa. Uusista tekniikoista yksi nayttaa nousevan ylitse muiden -ATM, Asynchronous Transfer Mode. Mika on ATM? ATM on CCITT:n standardoima nopea soluvalitystek- niikka. ATM-verkossa erityyppiset palvelut kuljete- taan perustuen valitettavan tiedon multipleksointiin lyhyisiin kiinteanmittaisiin paketteihin ns. soluihin (cell). Soluja valitetaan erittain nopeasti ja lahes vii- veetta. Soluvirtaa ohjataan ATM-solmuissa (switch) tehok- kaalla kytkentatekniikalla suoraan laitteiston avulla. Tama mahdollistaa erittain nopean liikenoinnin seka tekee mahdolliseksi aikakriittiset sovellukset kuten kuvan ja aanen siirron. ATM-solu on kooltaan 53 tavua pitka ja se jakautuu 5 tavun otsikkoon seka 48 tavun hyotykuormaan. Otsikko sisaltaa solujen reititykseen tavittavan infor- maation. Reititys ja yhteyk ien identifiointi tapahtuu otsikossa olevien virtuaal- vayla- seka virtuaalikanavakenttien (VPI/VCI) avul- la.Virtuaalikanava allokoidaan yhteydenmuodostus- vaiheessa ja vapautetaan yhteyden paatyttya. Pienen ja kiintean pakettikoon etuja ovat mm. ATM- laitteiden yksinkertainen toteutustapa, tehokas laitteis- ton kytkentatekniikka, lahes viiveeton liikennointi seka soveltuvuus erityyppisten palveluiden kuljettami- seen. ATM::n pyrkimys onkin huolehtia tehokkaasti ja mahdollisimman yksinkertaisella toteutuksella erilai- sista liikennekombinaatioista. Palveluja voidaan kuljettaa perustuen verkkokayttajan dynaamisiin vaatimuksiin. Esimerkiksi purskeisen datan kuljetuksen aikana ATM kykenee dynaamisesti allokoimaan palvelulle lisakaistaa. Kun purske paattyy kaista on muiden kaytettavissa. Menettely tarjoaa mahdollisuuden allokoida verkosta kapasiteettia sen mukaan, mita kukin palvelu edellyttaa, jolloin resurs- sit ovat tehokkaassa kaytossa. Ylikuormitustilanteissa ATM tukee ruuhkautumisenhallintaa Pelkkia ATM-soluja ja ATM-verkkopalvelua voidaan suhteellisen harvoin sinallaan hyodyntaa. Paatelaittei- den onkin taydennettava ATM-verkkopalvelua sovi- tustoiminteilla. Nama toiminteet suorittavat mm. informaation paloittelun, palveluiden ajastus-, siir- tonopeus- seka yhteystyyppivaatimuksista riippuvia tehtavia. Paatelaitteissa palvelut sovitetaan ATM:aan erilaisten AAL (ATM Adaptation Layer) sovitusker- rosten avulla. CCITT ei ole viela maaritellyt ATM:n suhdetta OSI- malliin. Periaatteessa ATM kuitenkin sijoittuu hierar- kiassa kerroksen kaksi alikerrokseksi, jonka paalla ovat AAL-kerrokset. ATM lahiverkossa ATM-teknologia tulee vaikuttamaan laajalla alueella. Se soveltuu mm. televerkkoihin, LAN- seka WAN- ymparistoihin. Lahiverkkoratkaisuna ATM on siis vain osa suurempaa kokonaisuutta. Tosin se tullaan ottamaan ensin kayttoon nimeomaan LAN:eissa. ATM-lahiverkossa voi esiintya erilaisia komponent- teja kuten asemia, solmuja seka liityntoja ulkopuoli- siin ja julkisiin verkkoihin esim. WAN, puhelinvaihde tai videojarjestelma. Asemat ovat tavallisia tietoko- neita. Solmut ovat tietoliikennelaitteita kuten keskitti- mia tai hubeja. Ulkoiset ja julkiset verkkoliitynnat toteutetaan esim. reitittimilla tai erillisilla sovitinlait- teilla. ATM-verkko ei ole topologialtaan vayla, tahti tai ren- gas, vaan periaatteessa mika tahansa kykentatapa on mahdollinen. Yleensa ATM-lahiverkko koostuu yhdesta tai useammasta ATM-solmusta, joihin asemat liittyvat tahtimaisesti. Koska yksittainen tietokone liit- tyy solmuun suoraan, on vaylan koko siirtokapasiteetti aseman kaytettavissa. Uuden kytkennan liittaminen ATM-solmuun ei heikenna olemassa olevien yhteyk- sien suorituskykya. Toisin on esim. fddissa, jossa ren- kaan kapasiteetti jaetaan siina kiinni olevien laitteiden kesken. Siirtyminen olemassa olevasta LAN infrastruktuurista ATM:aan tapahtuu lahinna reitittimien avulla. Reititti- met sijaitsevat ns. UNI-rajapinnassa (User Network Interface) ja ne mahdollistavat liikennoinnin erilaisten verkkojen kuten puhtaan ATM-ympariston ja perin- teisten tietokoneverkkojen valilla. ATM mahdollistaa myos, etta fyysisesti erillaan olevat organisaation yksikot voidaan maaritella yhdeksi loo- giseksi verkoksi ilman verkko-osoitteiden uudelleen- maarittelyja. Talloin esimerkiksi TCP/IP-ympa- ristossa eri puolille hajautettua organisaatiota voidaan pitaa yhtena loogisena verkkona tai aliverkkona. Lisaa nopeutta ja palveluita ATM on pohjimmiltaan yhteydellinen siirtotekniikka, joka mahdollistaa suuren joukon erilaisia palveluita kuten piiri- ja pakettikytkentaa, valinnaisia ja kiinteita yhteyksia, yhteydellista ja yhteydetonta kommuni- kointia, vuorovaikutteista ja jakelupalvelua (broad- cast/multicast). ATM:n avulla pystytaan siirtamaan erityyppisia liiken- nointimuotoja kuten dataa seka reaaliaikaisia audio ja videosignaaleja esim. HDTV-kuvaa. ATM-sovellukset rakentuvatkin pitkalti multimedian ymparille. Naita ovat esimerkiksi puheensiirto, videoneuvottelu, moni- media posti, hajautettu suunnittelu (CAD/CAM), eta- opetus seka laaketieteellinen kuvansiirto. ATM on tulevaisuuden BISDN-ympariston (Broad- band Integrated Services Digital Network) peruspilari. BISDN:ssa kunnianhimoinen tavoite on yhdistaa tele- ja tietokoneverkkopalvelut yhdeksi yleisverkoksi. Tal- loin kayttajan tyoasema voi toimia samanaikaisesti graafisena tietokoneena, puhelimena seka TV-vastaan- ottimena ja -lahettimena. Vaikka BISDN:n tavoitteen toteutumismahdollisuk- sista ollaan montaa mielta, nayttaa varmalta, etta tele- teollisuudesta lahtoisin oleva ATM-teknologia on tulossa ainakin LAN- ja WAN-ymparistoihin. Tietokoneteollisuuden asiakkailla on voimakas kysyn- ta multimedia-pohjaiseen liikennointiin. Toisaalta kaikki keskeiset tietokonevalmistajat ovat julkistaneet suunnitelmansa kehittaa ATM-tuotteita. Lisaksi jarjes- telmien yhteensopivuutta varmistamaan ja standar- dointityota tehostamaan tietokoneteollisuus on perustanut yhteisen kattojarjeston, ATM Forumin. CCITT on toistaiseksi standardoinut julkisen verkon ATM-liittymiksi SDH (Synchronous Digital Hierarcy) nopeudet 155 Mbps ja 622 Mbps. SDH on BISDN:n sisassa joustavasti siirtokapasiteettia jakava siirtojar- jestelma. Mitaan esteita suuremmille nopeuksille ei periaatteessa ole. ATM Forum on puolestaan standardoimassa muita lii- tyntatapoja UNI-rajapinnalle lahinna puhtaalle kui- dulle ja parikaapelille. Kuidun osalta tyo on jo pitkalla. Kayttajaliittyman nopeudeksi on ATM Forum maari- tellyt 100 Mbps. ATM-parikaapeliratkaisu seurannee fddista saatuja kokemuksia. Alueverkoissa ATM:n potentiaali on keskeisesti nopeudessa ja palveluiden monipuolisuudessa. Esi- merkiksi nykyisin melko runsaasti kaytetty kehysvali- tystekniikka (Frame Relay) soveltuu hyvin pelkastaan datan kuljetukseen ja toisaalta se ei ole kovin tehokas suurilla nopeuksilla. Parhaillaan ollaan sopimassa sovitusmenettelysta kehysvalityksen ja ATM:n valilla. Nama yhteistoimin- tamaarittelyt mahdollistavat ATM:n kayttoonoton siella missa se on palveluiden ja suorituskyvyn kan- nalta edullista tarvitsematta kuitenkaan korvata ole- massa olevia kehysvalitteisia asiakaslaitteita uusilla ATM-laitteilla. Missa mennaan? ATM:n perusosat on standardoitu. Maarittelematta on edelleen joukko yksityiskohtia kuten signalointi- seka vuonhallintamenetelmia. Valmistajakohtaisia ATM- tuotteita on saatavilla jonkin verran esim. Fore Sys- tems, Adaptive ja MPR. Optimistisesti arvioiden ensimmaisia monitoimittajaymparistossa toimivia ATM-lahiverkkotuotteita voitaneen odottaa markki- noille vuoden 1993 lopulla. Alkuun niiden hinnat tule- vat todennakoisesti olemaan suhteellisen kalliita. Multimedia-liikennointiin soveltuvaa ohjelmistotar- jontaa joudutaan kuitenkin odottamaan viela pidem- paan. Kristallipallon kanssa on aina syyta olla varovainen. Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, etta 2-3 vuo- den aikajanteella ATM tulee vahitellen nayttamaan merkittavaa roolia lahi- ja kampusverkoissa. Ensin runkoverkkoratkaisuna ja hintojen, parikaapelitoteu- tuksen seka multimediasovellusten kehittyessa myos tyoasemaliityntana. Alueverkoissa ATM tarjoaa mahdollisuuden integ- roida kaikki palvelut yhteen verkkoon. Tama alentaa verkon kokonaiskustannuksia, koska usean erillisen palveluverkon kehittaminen rinnakkain on selvasti kalliimpaa. WAN-verkoihin ATM vakiintuu LANeja myohemmin, silla esim. WAN-infrastruktuurin muut- taminen vaatii suurempia investointeja. Toisaalta sovi- tusmenettelyt kehysvalitystekniikan ja ATM:n valilla tulevat tarjoamaan suhteellisen edullisen siirtymapo- lun alueellisiin laajakaistapalveluihin. FASTER ATM-teknologian tutkimiseen panostetaan talla het- kella voimakkaasti. Myos TTKK:lla on kaynnistynyt suhteellisen laajamittainen ATM-projekti -FASTER, Finnish Asynchronous Transfer Mode Reasearch and Education Network. FASTER on avoin tavoitetut- kimuspainotteinen projekti, jonka rinnalle ollaan kayn- nistamassa tuotekehitykseen tahtaavia yritysprojekteja. Yhdessa nama muodostavat alueellisen teknologiahank- keen, LAVEAn. FASTER-projektin ytimen muodostavat TTKK:n laitok- sista tietoliikennetekniikka, ohjelmistotekniikka, mate- matiikka, elektroniikka, sig- naalinkasittely, tietotekniikan tutkimuslaitos, tietotekniikka Pori ja laskentakeskus seka VTT:n teletekniikan ja sai- raalatekniikan laboratoriot. Useat teollisuusyritykset, teleoperaattorit seka muut organisaatiot liittyvat LAVEA-hankkeeseen erilli- sina yritysprojekteina. FASTER-projektin paamaa- rana on edistaa laajakaista- teknologian tutkimusta, koulutusta ja soveltavaa kayttoa Suomessa. Projektin tavoitteena on hankkia syval- lista tietamysta ja kaytannon kokemusta erityisesti ATM- teknologian alueelta. Erityi- sena tavoitteena on luoda edellytykset alan tuotekehi- tyksen tekemiselle LAVEA- hankkeen puitteissa seka ATM-tuotteiden etta ATM- sovellusten ja -palveluiden alueilla. Toimintamuotoina ovat mm. ATM-koeverkon pystyttami- nen, siihen perustuva ATM- tekniikan soveltavan kayton eksperimentointi, verkon soveltamista helpottavien tyokalujen ja tyomenetel- mien kehittaminen seka muu- tamalla painopistealueella suoritettava ATM-tekniikan tutkimustoiminta. Network Information Systems Center October 1992 SRI International Internet Domain Survey The Domain Survey attempts to discover every host on the Internet by doing a complete search of the Domain Name System. The latest results gathered during late October 1992 are listed. For more information see RFC 1296; for detai- led data see the pub/zone directory on ftp.nisc.sri.com. This survey was done using the census program developed at the University of California Santa Cruz; see technical report UCSC-CRL-92-34 available on host ftp.cse.ucsc.edu. The statistics below were generated by running the col- lected host data through a number of utility programs. -- Mark K. Lottor Number of hosts and domains October 1992 July 1992 Percent Change Hosts: 1,136,000 992,000 14.5% Domains: 18,100 16,300 11.0% Number of Networks (based on DNS IP addresses) October 1992 July 1992 Percent Change Class A: 52 60 -13% Class B: 2985 2714 10% Class C: 4468 3795 18% Total: 7505 6569 14% Host Distribution by Top-Level Domain Name 370716 edu 21597 fr 3647 tw 955 ie 45 su 304259 com 20370 jp 2930 il 855 cs 28 ec 71529 gov 20309 ch 2828 za 673 gr 12 yu 60363 mil 18541 fi 2767 hk 670 is 9 tn 56913 au 17089 no 1986 nz 480 us 9 in 48213 uk 12314 net 1705 be 302 cl 6 ve 45105 ca 7438 at 1536 pt 178 hu 4 aq 28328 org 6143 it 1529 br 104 ar 2 th 26807 de 4792 es 1297 mx 81 lu 2 gb 23600 se 4612 dk 1160 sg 76 ee 22990 nl 4029 kr 956 pl 53 int Top 50 Host Names 552 venus 412 saturn 339 eagle 298 pc3 274 mac16 503 pluto 403 mercury 337 mac10 298 mac13 273 titan 487 mars 393 iris 325 newton 298 hobbes 272 sirius 462 cisco 386 mac3 325 mac6 286 mac14 272 calvin 456 mac1 361 mac4 312 mac7 285 apollo 271 athena 453 zeus 358 pc2 312 gauss 284 fred 267 alpha 452 jupiter 354 orion 306 mac11 283 thor 262 mac17 438 mac2 349 neptune 305 mac8 283 mac15 261 phoenix 427 gw 345 charon 302 mac12 278 hermes 259 mac18 421 pc1 344 mac5 299 mac9 276 merlin 256 pc4