F U N e w s FUNET TIEDOTUSLEHTI 1/92 - HEIN[KUU 1992 Sis{llys P{{kirjoitus NORDUnet-konferenssi FUNETin johtoryhm{n p{{t|ksi{ Internet-yhteys Viroon Network Services Conference '92 X.400 ohje NORDUnet uutiset NIC.FUNET.FI-arkisto RIPE DNS Hostcount Tapahtumakalenteri P{{kirjoitus Markus Sadeniemi Se syntyi sittenkin - FUNewsin ensimm{inen numero. Monet ovat vuosien kuluessa toivoneet tiedotuslehte{. Meit{ FUNETin tekij|it{ on vain arveluttanut se, riitt{v{tk| rahkeemme. Noin viiden hengen FUNET-ryhm{llemme pienenkin lehden julkaiseminen on aikamoinen ponnistus, kun perusteht{v{mme on kuitenkin tutkimuksen tietoliikenneverkon kehityksen ja hyv{n toiminnan varmistaminen. Lehdest{ tehd{{n nelj{-viisi numeroa vuodessa; kahdeksan-kaksitoista sivua kussakin. K{sitelt{v{t asiat liittyv{t FUNET-verkkoon ja muihin tutkimusyhteis|n tietoliikenneverkkoihin sek{ niiden kautta saataviin palveluihin. Tyypillisi{ juttuja ovat FUNETin johtoryhm{n kokousten yhteenvedot aina kokousten j{lkeen sek{ teknisluonteiset jutut, jotka selostavat jonkin verkosta l|ytyv{n palvelun tai ohjelman k{ytt|{. Julkaisemme my|s muualla olleita juttuja, vaikkapa newsist{ l|yt{m{{mme, jos arvelemme niiden kiinnostavan lukijoita. Otamme mielell{mme vastaan juttuja. Joko alunperin FUNewsia varten kirjoitettuja tai vaikkapa jonkin laskentakeskuksen tiedostuslehdess{ julkaistun tietoliikennejutun, joka kiinnostaa muitakin kuin juuri sen korkeakoulun ihmisi{. T{h{n asti FUNETlaiset ovat kirjoittaneet artikkeleita l{hinn{ Korkeakoulujen ATK-uutisiin ja /csc/news-lehteen. N{iss{ tulee edelleen olemaan tietoliikenneartikkeleita, mutta ne ovat yleisluonteisempi{. Niihin lehtiin eiv{t ohjelmien k{ytt|ohjeet oikein sovi. FUNewsin ensimm{inen numero on l{hetettty mahdollisimman monelle, joiden arvelemme olevan kiinnostuneita lehdest{. Mutta jatkossa lehti t{ytyy tilata. Takasivulla on tilauslomake, joka pit{{ palauttaa t{ytettyn{, jotta lehden saisi jatkossa postitse. Lehti on kuitenkin ilmainen. Lehti toimitetaan my|s kompressoidussa postscript-muodossa nic.funet.fi -tiedostopalvelimeen, josta sen voi hakea /FUNET/funews -hakemistosta nimell{ funews92.1.ps.Z. NORDUnet-konferenssi Helsinki, 15.-17. helmikuuta 1993 NORDUnet '93 on pohjoismainen konferenssi, jossa k{sitell{{n tutkimusyhteis|n tietoliikenneverkkoja ja tietoliikenteen kehitystrendej{ erityisesti Pohjoismaiden osalta. NORDUnet-konferenssi on pidetty jo kaksitoista kertaa t{t{ ennen ja siit{ on muodostunut t{rke{ tilaisuus, jossa toista sataa tutkimuksen tietoliikenteen piiriss{ ty|skentelev{{ tai tietoliikenteeseen olennaisesti tukeutuvan sovellutusalueen asiantuntijaa pohtii yhdess{ nykytilannetta ja tulevaisuuden suuntaviivoja. NORDUnet '93 pidet{{n Helsingiss{ 15.-17. helmikuuta 1993. Varatkaa aika kalenteristanne! FUNETin johtoryhm{n p{{t|ksi{ Markus Sadeniemi FUNETin johtoryhm{ my|nsi FUNETin j{senyyden kolmelle organisaatiolle: El{inl{{ketieteelliselle korkeakoululle, Eduskunnan kirjastolle ja Helsingin puhelinyhdistykselle. FUNET on hyv{ksynyt j{seniksi korkeakoulut ja tutkimuslaitokset sek{ sellaiset yritykset, jotka ovat harjoittamansa tutkimustoiminnan takia halunneet yhteyksi{ muuhun tutkimusyhteis||n. Esimerkiksi puhelinyhdistyksell{ on tutkimusosasto, joka halusi FUNET-yhteytt{. Sen sijaan FUNET ei ole hyv{ksynyt opistotasoisia oppilaitoksia j{seniksi. Uutena ryhm{n{ ovat nyky{{n ammattikorkeakoulut, joita on kokeiluluonteisesti perustettu kolmatta kymment{. Ammattikorkeakoulu on yleens{ joukko opistoja, jotka antavat yhteisen suunnitelman mukaisesti korkeakoulutasoista opetusta. Johtoryhm{ p{{tyi siihen, ett{ ammattikorkeakoulu voidaan hyv{ksy{ FUNETin j{seneksi yhten{ kokonaisuutena. FUNET on runkoverkkoa rakentaessaan toimittanut kuhunkin korkeakoulukaupunkiin yhden liitynt{pisteen, johon kaikki paikkakunnan korkeakoulut ovat saaneet liitty{. Muiden j{senorganisaatioiden on pit{nyt hankkia itse linjansa l{himp{{n FUNETin runkoverkon pisteeseen. Joskus olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista, ett{ FUNET asettaisi liitynt{pisteen muuallekin. Esimerkiksi t{ll{ hetkell{ usealla korkeakoululla on sivuosasto paikkakunnalla, jossa FUNETilla ei nykyisin ole liitynt{pistett{. FUNET tarjoaa nyt t{t{kin mahdollisuutta. T{llaisesta liitynt{pisteest{ tietysti veloitetaan sen kustannukset, eik{ se siis sis{lly FUNETin j{senmaksuun. FUNET on solminut kaksi yhdysliikennesopimusta. Toinen koskee FUNETin s{hk|postin ja IBM:n X.400-s{hk|postin v{list{ liikennett{. T{m{n sopimuksen j{lkeen sek{ Internet-postin ett{ FUNETin X.400-postialueen (ADMD=fumail) postij{rjestelm{st{ on yhteys kaikkiin kolmeen suomalaiseen kaupalliseen X.400-alueeseen: Mailnet, ELISA ja IBMX400. K{yt{nn|ss{ posti v{litet{{n Mailnetin kautta. Toinen yhdysliikennesopimus on tehty Telen kanssa. Tele on ryhtynyt tarjoamaan asiakkailleen mahdollisuutta Internet-yhteyksiin. Jotta asiakkaiden ja FUNETin v{linen liikenne ei kiert{isi Yhdysvaltojen kautta, sovittiin, ett{ ko. liikenne ohjataan Tampereen yhdysk{yt{v{n kautta. FUNETin johtoryhm{ piti kokouksensa 2/92 kes{kuun 10. p{iv{n{. Internet-yhteys Viroon Markus Sadeniemi Viron tutkimusyhteis|ll{ on pitk{n eristyneisyyden kauden j{lkeen suuri halu rakentaa yhteyksi{ muiden maiden tutkijoihin. Yhteistoiminta Suomen korkeakoulujen kanssa on vilkastunut ja virolaiset vieraat ovat tuttu n{ky monilla korkeakoulujen laitoksilla. Mahdollisuuksia yhteistoimintaan koetetaan rakentaa kaikilla tasoilla. Tutkimuksen tietoliikenneverkkojen ulottaminen Viroon on yksi luonnollinen osa t{t{. Suomen opetusministeri| p{{tti syksyll{ tukea t{t{ my|nt{m{ll{ FUNETille m{{r{rahan, jonka turvin kiinte{ tietoliikennelinja Suomesta Tallinnaan voitiin tilata. Virossa on ESTNETin nimell{ k{ynnistynyt Suomen FUNETia vastaava hanke, jonka tarkoituksena on rakentaa Viron tutkimusyhteis|{ varten tietoliikenneverkko. Hankkeen johdossa on ryhm{, jossa on edustajia sek{ Tallinnan ett{ Tarton yliopistoista ja Tiedeakatemiasta. Toteutusvastuu on ensi sijassa Tiedeakatemian kyberneettisell{ instituutilla Tallinnassa. Yhteyden rakentamisessa kyberneettiseen instituuttiin oli viel{ enemm{n vaikeuksia, kuin osattiin ennakoida. Suomen Telell{ tosin on radiolinkki Suomenlahden yli, mutta nopeudella 64 kbit/sek toimivan yhteyden saaminen Tallinnassa oli vaikeaa. Itse asiassa yhteys viel{ aluksi toteutettiin nopeudella 19,2 kbit/sek. Toinen vaikeus oli ja on edelleen Yhdysvaltojen vientipolitiikka: tietoliikennelaitteiden vienti Viroon on edelleenkin rajoitettua. Esimerkiksi FUNETin enimm{kseen k{ytt{mien reitittimien vienti ei ole viel{k{{n sallittua. Toukokuussa viimein Tele oli saanut yhteyden valmiiksi ja Petri Ojala ja Jyrki Soini FUNETista saattoivat l{hte{ Talinnaan mukanaan ty|asemaan liitett{v{ laite (SnapLink), jolla yhteys voitiin saada toimimaan. Kun viel{ Viron Internet-maakoodi (ee) saatiin rekister|ity{ ja sek{ pohjoismainen NORDUnet ett{ Yhdysvaltain NSFnet lupasivat v{litt{{ virolaista liikennett{, yhteys Tallinnasta kaikkialle maailmaan oli k{ytett{viss{. Yhteyksi{ Viroon on t{ll{ hetkell{ kolme: kaksi muuta ovat satelliittiyhteydet Tukholmasta Tallinnaan ja Tarttoon. N{m{ ovat tarpeen, kunnes Viron sis{inen verkko saadaan rakennettua, jonka j{lkeen satelliittiyhteydet maayhteytt{ kalliimpina poistunevat k{yt|st{. Kuten t{ss{ lehdess{ olevasta taulukosta (DNS Hostcount) n{kyy, Virossa on toistaiseksi vain 23 konetta liitettyn{ verkkoon. Se on kuitenkin hyv{ alku ja tekee suurelle joukolle Viron tutkijoita mahdolliseksi yhteydet niin Suomeen kuin muihinkin maihin. The Network Services Conference 1992 Pisa, Italy, November 3-5, 1992 Overview The world of academic and research networking has evolved to the point where the protocol wars have become largely irrelevant. This is demonstrated by the recent appearance of high-level networking tools which are worldwide in scope and which run simultaneously over many different lower layers. NSC 92 will focus on issues in providing services to customers, with special attention paid to the recent and exciting developoments in new global high-level tools such as World-Wide Web, Prospero, Archie, Alex, Gopher, and WAIS. We will address the impact of the new global tools on service development and support, the changing function of traditional tools and services (such as archives), upcoming specific services such as new databases, and the future role of the library. User support at the campus level, and the role of support in accessing global services, will be addressed. The conference will be of greatest interest to network service providers and sophisticated users who are changing their focus from providing or obtaining bandwidth to offering, supporting, and using varied and powerful services. Talks and other conference activities will address the needs of the research, academic, educational, governmental, industrial, and commercial network communities. NSC 92 is being organized by EARN in conjunction with EUnet/EurOpen, NORDUnet, RARE, and RIPE. Conference Venue Pisa is situated in Tuscany on the Arno river. The Italian poet Gabriele D'ANNUNZIO named Pisa's Piazza della Torre: "The Square of Miracles", and yet the definition could be extended with equal justice to the whole city. Pisa is not only an art center with few rivals; it is steeped in culture and science and offers an up-to-date infrastructure. The conference will be held at the Palazzo dei Congressi, near the city center and at walking distance to the Hotels. Program and Registration Information The conference program with information on how to register will be distributed with the second announcement around 1 August 1992. Papers Papers for presentation at the conference are solicited in the following areas: * Dealing with the Information Explosion New Global Information Access Tools Utilizing Established Information Access and Distribution Tools * Managing Global Network Information Services Coordination/Duplication, Security, Privacy, Authentication Closed Group Applications * The Electronic Library Local Databases, Remote Databases, OPACS, CD/ROMS Inter-Library Cooperation * User / Customer Support Help Desks, Documentation, Reaching the Customers * Assessing Customer Needs * Special Interest Communities * Group Communication Technologies & Services - "Groupware" * Networking for Schools * Delivering Messaging to the Desktop Practical Experiences, Products, Security, Interface issues * Beyond ASCII Character sets, Multimedia Creating, Encoding, Receiving * Economic Aspects of Networking Bandwidth, E-mail Access, Efficiency, Control * Recent European Networking Developments Please submit title and abstract, by mail, fax or PREFERABLY e-mail, not later than 31 May 1992 to: Hans Deckers (DECK@FRORS12.BITNET) EARN Office c/o CIRCE BP 167 F91403 Orsay France Tel: +33 1 6982 3973 Fax: +33 1 6928 5273 Posters and Demonstrations A poster wall will be available to participants for the display of their posters and projects. A terminal room with connectivity to EARN and the Internet will be available to delegates. A room will be available for workstations and PCs to be used for demonstrations. An Ethernet connected to the Internet will be available in the room. Connectivity to the Internet will be via a 64Kbps line to CNUCE. The minimum bandwidth between CNUCE and CERN is 512Kbps. People interested in setting up demonstrations may send their questions to NSCINFO@FRORS12.BITNET Further Information and General Inquiry Further information will be available through an ad hoc conference mailing list. If you want to make sure you receive the invitation as well as the preliminary program please ask for subscription to the conference mailing list ( NSC92@FRORS12.BITNET ) sending mail, e-mail or fax specifying your e-mail address to: Nadine Grange (GRANGE@FRORS12.BITNET) EARN Office c/o CIRCE BP 167 F91403 Orsay France Tel: +33 1 6982 3973 Fax: +33 1 6928 5273 General inquiries can be made at NSCINFO@FRORS12. Program Committee Dennis Jennings, Ireland (Chair) Rob Blokzijl, the Netherlands Daniele Bovio, France Paul Bryant, United Kingdom Avi Cohen, Israel Laszlo Csaba, Hungary Hans Deckers, France Jean-Loic Delhaye, France Jill Foster, United Kingdom Frode Greisen, Denmark Glenn Kowack, the Netherlands Stelios Orphanoudakis, Greece David Sitman, Israel Stefano Trumpy, Italy Organizing Committee Frode Greisen, Denmark (Chair) Hans Deckers, France Dennis Jennings, Ireland Glenn Kowack, the Netherlands Marco Sommani, Italy Corporate Sponsors (Preliminary list ) IBM X.400 ohje Marko Kaittola, FUNET Johdanto T{m{ dokumentti kertoo, miten Internet-maailman ja X.400 maailman v{lill{ voidaan vaihtaa postia. Internet-posti (eli RFC-posti) on t{rkein FUNETin piiriss{ k{ytetty postisysteemi. V{h{isemm{ss{ m{{rin on k{yt|ss{ my|s EARN/Bitnet-posti ja ns. Decnet- eli VMS-posti (Mail-11). X.400 on kansainv{linen sanomanv{litysstandardi, jota k{ytet{{n erityisesti kaupallisessa maailmassa, tulevaisuudessa ilmeisesti enenev{ss{ m{{rin my|s FUNETin piiriss{. Jotta yhteydenotto sujuisi ongelmitta, FUNET-k{ytt{j{n on tunnettava X.400-osoitemuodon perusteita. Tulevaisuudessa postitusohjelmat ehk{ kehittyv{t, mutta toistaiseksi on vain tultava toimeen erilaisten puutteiden kanssa. Kaikkien patologisten erikoistapausten k{sittely ei kuulu t{m{n dokumentin puitteisiin. Joissakin paikoin olen turvautunut yksinkertaistamiseen. Pahoissa ongelmissa lis{tietoja saa t{m{n ohjeen lopussa olevista osoitteista. Pohjoismaisen suosituksen mukaan k{yntikortissa tulisi olla n{kyviss{ sek{ Internet- ett{ X.400-osoite. Kirjoita oma osoitteesi k{yntikorttiisi oikein. Internet-osoitteet Internet-osoitteet, tai domain-osoitteet, muodostuvat kahdesta osasta, joita erottaa toisistaan at-merkki (@). At-merkin vasemmalla puolella on paikallinen osa (local part), oikealla puolella domain-osa (domain part). Isot ja pienet kirjaimet ovat samanarvoisia. Esimerkiksi: Teemu.Teekkari@paja.firma.FI -osoitteessa teemu.teekkari on paikallinen osa, ja paja.firma.FI on domain-osa. Useimmiten paikallinen osa on k{ytt{j{tunnus, mutta yh{ suuremmassa m{{rin on yleistynyt tapa k{ytt{{ etu- ja sukunime{ pisteell{ erotettuna. (Alaviivan k{ytt|{ s{hk|postiosoitteissa tulee kaikin keinoin v{ltt{{.) Paikallinen osa ei ole v{ltt{m{tt{ yksitt{inen postilaatikko. Se voi olla vaikkapa postituslista tai jonkin palvelun nimi. (Esimerkiksi l{hett{m{ll{ postia osoitteeseen echo@funet.fi saa l{hett{j{ pian kuittauksen. "echo" on palvelun nimi.) Domain-osa muodostuu pisteell{ toisistaan erotetuista komponenteista. Eniten merkitsev{ komponentti on oikeanpuoleinen, v{hiten merkitsev{ vasemmanpuoleinen. Suomalaisissa osoitteissa eniten merkitsev{ komponentti on Suomen maakoodi fi. Ulkomaalaisissa osoitteissa koodi on vastaavasti kyseisen maan maakoodi, tai (l{hinn{ amerikkalaisissa osoitteissa) edu, com, org, net, gov tai mil. Esimerkiksi: moa@funet.fi jh@datanet.tele.fi Allan.Cargille@cs.wisc.edu X.400 osoitteet X.400 osoitteet muodostuvat listasta attribuutteja. Attribuutit ovat attribuutin nimen ja sen arvon muodostamia pareja. Osa attribuuteista on pakollisia, osa valinnaisia. Lis{ksi on mahdollista k{ytt{{ paikallisesti m{{riteltyj{ (domain defined, DD) attribuutteja, joilla on periaatteessa merkityst{ vain siin{ organisaatiossa tai yhteis|ss{, jossa ne on m{{ritelty. T{st{ syyst{ X.400-osoitteet ovat pitk{n ja koukeroisen n{k|isi{. Kaikkia ilmoitettuja osia yleens{ tarvitaan. Lista t{rkeimmist{ attribuuteista C maa (country) ADMD julkinen hallintoalue (administrative management domain) PRMD yksityinen hallintoalue (private management domain) O organisaatio (organisation) OU alaosasto (organisation unit), enint{{n nelj{ tasoa PN henkil|n nimi (personal name) Henkil|nimen kentt{ PN puolestaan koostuu kolmesta attribuutista, joita ovat S sukunimi (surname) G etunimi (given name) I etunimien alkukirjaimet (initials) Joissakin tapauksissa t{m{ on siis yksi, kaksi tai kolme kentt{{. Osoitteessa tulee olla pakolliset attribuutit (C, ADMD) ja ainakin yksi luetelluista vapaaehtoisista attribuuteista. T{m{ aiheuttaa huomattavaa vaihtelua eri X.400- osoitteiden v{lille, joten kannattaa olla tarkkana miten osoite ilmoitetaan ja miten oman osoitteensa ilmoittaa. ADMD tarkoittaa k{yt{nn|ss{ palvelun tarjoajaa. T{ll{ hetkell{ Suomessa on nelj{ palvelun tarjoajaa. FUNETin ADMD on nimelt{{n Fumail, Telen Mailnet, puhelinlaitosten Elisa ja IBM:n IBMX400. N{ist{ IBM on uusi tulokas, eik{ postin v{litys sinne ole viel{ hallinnassa. Eri yritysten postij{rjestelm{t liittyv{t yleens{ joko Elisaan (esimerkiksi Nokia) tai Mailnettiin (esimerkiksi Yleisradio) yksityisin{ hallintoalueina. Nykyisen suosituksen mukaan osoitteet tulee k{yntikorteissa kirjoittaa alkaen eniten merkitsev{st{ attribuutista. Erottimena k{ytet{{n puolipistett{, jota ei seuraa v{lily|nti. Osoitteiden kirjoitustapa k{ytt|liittymiss{ ei valitettavasti ole standardoitu, vaan X.400-osoitteen esitysmuoto riippuu k{ytt{m{st{si ohjelmasta. Esimerkiksi: C=fi;ADMD=fumail;O=funet;S=Kaittola;G=Marko; C=fi;ADMD=elisa;O=hpy;S=autoanswer; C=fi;ADMD=mailnet;S=helpdesk: C=no;ADMD= ;PRMD=uninett;O=sintef;OU=delab;S=Hanssen;G=Alf; (Huomaa: ADMD=v{lily|nti - joka on huomioitava osoitteessa!) Postin l{hett{minen Internetist{ X.400 verkkoon Mik{li saamassasi osoitteessa ei ole v{lily|ntej{ voit k{ytt{{ suomalaisille osoitteille seuraavaa konversiota (attribuutin arvo on esitetty ): /G=/I=/S=/OU=/O=/PRMD=/@.fi Mik{li alaosastoja on useampia, tulee v{hiten merkitsev{ vasemmanpuoleiseksi. Mik{li jokin attribuutti puuttuu, j{t{ se kokonaan pois. Esimerkiksi: /S=autoanswer/O=hpy/@elisa.fi /S=helpdesk/@mailnet.fi Edell{ esitetty konversio ei kuitenkaan ole aina ainoa mahdollinen. Mik{li henkil|nime{ lukuunottamatta v{hiten merkitsev{n ja eniten merkitsev{n (C) attribuutin v{lilt{ ei puutu mit{{n eik{ attribuuteissa esiinny v{lily|nti{ eik{ pistett{ (eli k{yt|ss{ on vain kirjaimia ja numeroita), voidaan paikalliseen osaan (@-merkin vasemmalle puolelle) laittaa henkil|nimi k{ytt{en pistett{ kenttien erottimena (siis etu.suku) ja domain-osaan loput attribuutit alkaen v{hitenmerkitsev{st{ k{ytt{en pistett{ erottimina. Esimerkiksi: Oikein: C=fi;ADMD=mailnet;PRMD=mikrokonsultit;O=mikrokonsultit; S=Keinanen;G=Vesa; --> Vesa.Keinanen@mikrokonsultit.mikrokonsultit.mailnet.fi V{{rin (koska osoitteessa on v{lily|ntej{): C=fi;ADMD=elisa;PRMD=Hauskat Pojat;S=Jokunen;G=Jaska -> Jaska.Jokunen@Hauskat Pojat.elisa.fi Jos attribuuteissa esiintyy v{lily|ntej{ on k{ytett{v{ kauttaviivanotaatiota. Sen lis{ksi paikallinen osa t{ytyy sulkea lainausmerkkeihin. On huomattava, ett{ lainausmerkit ovat osa osoitetta. Esimerkiksi: "/G=Jaska/S=Jokunen/O=Hauskat Pojat/"@elisa.fi K{ytt|liittym{ saattaa vaatia viel{ lis{{ lainausmerkkien k{ytt|{. On edelleen huomattava, ett{ esimerkiksi Unixin normaali mail-komento ei selvi{ osoitteista, joissa on v{lily|ntej{. Unix-ymp{rist|ss{ toimivat ainakin Matti Aarnion viritt{m{ Elm-ohjelma (saatavissa nic.funet.fi-koneelta anonyymi-ftp:ll{; hakupolku on /pub/unix/mail/elm/elm-2.3/elm-2.3-quotepatch-v4.tar.Z) ja GNU-emacsin mail-moodi sek{ MH. VMS-koneissa, joissa on normaalilla tavalla konfiguroitu PMDF, lainausmerkit korvataan heittomerkeill{ (ja koko osoite annetaan normaalissa in%"osoite" -notaatiossa). Esimerkiksi: Osoite: "/G=Jaska/S=Jokunen/O=Hauskat Pojat/"@elisa.fi PMDF: in%"'/G=Jaska/S=Jokunen/O=Hauskat Pojat/'@elisa.fi" Ulkomaisista akateemisista tutkimusverkoista Suomeen tuleva X.400 posti konvertoidaan COSINE:n m{{rittelem{ll{ tavalla, josta toivottavasti k{ytt{j{n ei tarvitse huolehtia. Postin l{hett{minen X.400 verkosta Internettiin Suomalaisesta X.400 verkosta Internettiin l{hett{minen jakautuu kahteen eri tapaukseen: - l{hett{miseen kotimaiseen Internettiin - (top-level-domain on fi) ja l{hett{miseen ulkomaiseen Internettiin. L{hetett{ess{ postia kotimaiseen Internettiin merkit{{n aina C=fi;ADMD=fumail; ja j{tet{{n PRMD tyhj{ksi. Toisen tason domain sijoitetaan organisaatiokentt{{n ja (mahdolliset) sit{ alemman tason domainit alaosastoiksi (OU). Poikkeus: juha.fi, tele.fi, tieh.fi ja ivo.fi kuvataan C=fi;ADMD=mailnet:PRMD=inet:in alle. Kuitenkin my|s n{ille toimii normaali konversio. Ulkomaiseen Internettiin l{hetett{ess{ merkit{{n aina C=fi; ADMD=fumail; PRMD=inet; ja top-level-domain sijoitetaan organisaatiokentt{{n sek{ sit{ alemman tason domainit alaosastoiksi. Molemmissa tapauksissa paikallinen osa sijoitetaan henkil|nimeen. Esimerkiksi: moa@funet.fi --> C=fi;ADMD=fumail;O=funet;S=moa; jh@datanet.tele.fi --> C=fi;ADMD=mailnet;PRMD=inet:O=tele;OU=datanet;S=jh; (C=fi;ADMD=fumail;O=tele;OU=datanet;S=jh; toimii my|s) ted@encore.nl --> C=fi;ADMD=fumail;PRMD=inet;O=nl;OU=encore;S=ted; Tunnetut ongelmat Valtioneuvoston kansliaan (VNK) l{hetett{v{ posti ei useinkaan mene perille. T{m{ johtuu siit{, ett{ joitakin Internet-postin otsikkokentti{ ei voida mill{{n j{rkev{ll{ tavalla konvertoida X.400 sanoman osiksi, jolloin niist{ tehd{{n sanoman runkoon erillinen osanen ("body part"), jota VNK ei pysty k{sittelem{{n. Kyseess{ on VNK:n k{ytt{m{n ohjelmiston vika. Samasta syyst{ viestin lukeminen saattaa muillakin k{ytt|liittymill{ olla hankalaa. Joissain tapauksessa viestin sis{lt| esitet{{n erillisen{ liitetiedostona, joissain tapauksissa toimitaan muuten vain h|lm|sti. KUVERNET (l{{ninhallitusten verkko)-verkkoon posti kulkee, mutta viesteihin vastaaminen (reply) ei toimi kummassakaan p{{ss{. Elisasta tulevassa postissa saattaa From: -osoite puuttua. Vika lienee virheellinen P2 kehys. Vaikka isoilla ja pienill{ kirjaimilla ei olekaan eroa (periaatteessa) niin joissakin tapauksissa niill{ kuitenkin on eroa. Yhteystiedot Ohessa on kolmen ADMD:n yhteystiedot. Helpdesk (tai postmaster) on tarkoitettu neuvojen ja ohjeiden kyselyyn, autoanswer (tai echo) on palvelu, joka palauttaa viestin l{hett{j{lle kuittauksen saadusta sanomasta. Fumail: postmaster@funet.fi C=fi;ADMD=fumail;O=funet;S=helpdesk (931) 161 940 echo@funet.fi C=fi;ADMD=fumail;O=funet;S=autoanswer: Elisa: helpdesk/O=hpy/@elisa.fi C=fi;ADMD=elisa;O=hpy;S=helpdesk; (90) 606 2129 (Pentti Aromaa) autoanswer/O=hpy/@elisa.fi C=fi;ADMD=elisa;O=hpy;S=autoanswer; Mailnet: helpdesk@mailnet.fi C=fi;ADMD=mailnet;S=helpdesk; (90) 704 2107 (Aila Pohjola) autoanswer@mailnet.fi C=fi;ADMD=mailnet;S=autoanswer; Yhteenveto Postin l{hett{minen voi tuntua vaikealta, mutta kyll{ sen pit{isi onnistua. Tarkista oma X.400-osoitteesi ennen kuin jaat sit{ muille, ja varmista samoin saamiesi X.400-osoitteiden sis{lt|. Ensimm{inen ongelma saattaa olla k{ytt{m{si postitusohjelma. Kiitokset Jarmo Salmela antoi t{t{ kirjoitettaessa paljon arvokasta palautetta. NORDUnet uutiset Bj|rn Eriksen, NORDUnet NORDUnet yhteydet Uusia NORDUnet-yhteyksi{ ovat yhteydet Lontooseen, Puolaan sek{ Viroon. Lontoon yhteys on osa eurooppalaista runkoverkkoa, Ebone-verkkoa. Suora yhteys Lontooseen on parantanut merkitt{v{sti yhteyksi{ Englantiin ja toisaalta my|s aiheuttanut lis{kuormitusta Keski-Euroopan yhteyksille, koska yhteydet Englannista Keski-Eurooppaan kulkevat nyt NORDUnetin kautta. Tanska Norja Suomi Islanti Ams Lontoo US 1988 64K 64K 64K 56K 890104 64K 890127 X.25 900724 9.6K 900814 64K 910108 128K 910312 128K 910315 128K 910405 192K 910727 192K 910912 256K 911004 128K 920102 256K 920108 256K 920123 256K 920331 256K 920406 768K 920504 512K 920507 56K nykyinen 256K 256K 512K 56K 512K 256K 768K Viroon on toteutettu kolme eri yhteytt{. Tukholmasta on 64 kbit/s satelliittiyhteys Tarttoon ja Tallinnaan. Tallinnaan on lis{ksi Helsingist{ FUNETista 19.2 kbit/s kiinte{ yhteys, joka on tarkoitus nostaa 64 kbit/s nopeuteen. Yhteys menee Tallinnassa Kybernetiikan instituuttiin, josta on tarkoitus muodostaa 128 kbit/s yhteys Tallinnan Teknilliseen Korkeakouluun. Baltian maille on rekister|ity domainit EE (Eesti), LT (Liettua) ja LV (Latvia). Markus Sadeniemi Nopeuksista Suomen sis{isten linjojen kuormitus on kasvanut melko kohtuullisesti, kasvu on ollut pikemminkin alle 100% vuodessa kuin yli. Yll{olevasta taulukosta n{kee, ett{ NORDUnet on nopeuttanut linjojaan paljon nopeammassa tahdissa. Pikemminkin voisi puhua nelinkertaistuksesta vuosittain. Linjojen nopeutusta ei ole kuitenkaan tehty ennakoiden vaan pikemminkin aina hieman liian my|h{{n. NORDUnetin linjat ovat olleet selv{sti ylikuormitettuja aina, kun niit{ on nopeutettu. Toinen huonionarvoinen seikka on se, ett{ Suomen yhteys on nopeutettu aina aikaisemmin kuin yhteydet Norjaan ja Tanskaan. Yhteys Suomeen on sik{li erikoinen, ett{ linjanliikenne Suomesta muualle on kaksi kertaa suurempi kuin Suomeen. Norjan ja Tanskan kohdalla tilanne on p{invastoin: liikenne maahan on suurempi kuin l{htev{ liikenne. T{h{n on yksinkertainen selitys: Suomessa on tiedostopalvelimia, jotka palvelevat muitakin kuin suomalaisia. Volyymiltaan suurin on FUNETin yll{pit{m{ nic.funet.fi, mutta my|s vaasalaisen garbo.uwasa.fi:n liikenne on merkitt{v{{. NIC.FUNET.FI-arkisto Petri Ojala,FUNET Johdanto Nic.funet.fi on FUNETin arkisto- ja informaatiopalvelija. "Funicin" yksi suosituimmista palveluista on ns. anonymous ftp-arkisto. ftp-arkistossa on lukematon joukko erilaisia julkisohjelmia ja muita julkisia tiedostoja erilaisiin laiteymp{rist|ihin. Laajudeltaan se on yksi Internetin suurimmista. Tiedostoja arkistossa on n. 130 000 (7.8 gigatavua) ja p{ivitt{in tiedostoja haetaan yli 4000 k{ytt{j{n toimesta n. 2 gigatavun edest{. Arkistoon p{{see k{siksi ftp-ohjelmalla, joka on yksi vakioty|kaluista tiedostojen siirtoon tcp/ip-verkoissa. Ftp-ohjelmalla otetaan yhteys nic.funet.fi -koneeseen ja kirjoittaudutaan sis{{n tunnuksella anonymous. Salasanaksi tulee antaa oma s{hk|postiosoite, jotta voimme tehd{ erilaisia tilastoja arkiston k{yt|st{. Arkisto jakautuu eri "osastoihin" /pub-hakemiston alla. Esimerkiksi Macintosh-ohjelmat on sijoitettu /pub/mac hakemiston alle ja eri tieteenalat /pub/sci-hakemiston alle kukin tiede omaan alihakemistoonsa, esimerkiksi matematiikkaan liittyv{t tiedostot /pub/sci/math-hakemiston alle. Kullakin osastolla on pieni joukko vapaaehtoisia yll{pit{ji{, joiden teht{v{n{ on mm. huolehtia alueella olevista ohjelmistoista ja laittaa uusia ohjelmistoja ja ohjelmaversioita k{ytt{jien saataville. Yll{pit{jille voi l{hett{{ my|s s{hk|postia osoitteeseen alue-adm@nic.funet.fi, esimerkiksi MS-DOS alueen yll{pit{j{t l|ytyv{t osoitteen msdos-adm@nic.funet.fi takaa. /pub -hierarkia Arkisto on jaettu ns. p{{alueisiin /pub-hakemiston alle. P{{alueet on jaettu ensisijaisesti laiteymp{rist|itt{in ja muut alueet on yleens{ jaettu kahteen tasoon, p{{alueeseen, joka kertoo yleisen aihepiirin (esim. tiede) ja ala-alueeseen, joka kertoo tarkemman aiheen (esimerkiksi tiede, matematiikka). T{rkeimm{t aihepiirien mukaiset p{{alueet ovat: /pub/culture Kulttuuri /pub/sci Tiede /pub/doc Dokumentit, tekstit /pub/misc Sekalaiset T{rkeimm{t laiteymp{rist|kohtaiset p{{alueet: /pub/NeXT, /pub/VM, /pub/amiga, /pub/atari, /pub/mac, /pub/msdos, /pub/os2, /pub/unix, /pub/vms T{rkeimm{t ohjelmistokohtaiset p{{alueet: /pub/TeX, /pub/X11, /pub/cae, /pub/gnu, /pub/kermit, /pub/mach, /pub/minix Muut p{{alueet ovat: /pub/OS K{ytt|j{rjestelm{t /pub/archive Usenet arkisto /pub/graphics Tietokonegrafiikka /pub/ham Radioamat||ritoiminta /pub/languages Tietokonekielet /pub/netinfo Verkkotieto /pub/networking Verkkopalvelut /pub/pics Kuva-arkisto /pub/standards Standardit FUNews-lehdess{ on tarkoitus antaa yleiskuva eri osastojen rakenteeseen ja siihen, mit{ niihin on sijoitettu. Ensimm{isen{ ovat vuorossa X11-ohjelmistot /pub/X11-hakemistosta. X-ikkunointij{rjestelm{ NIC:ss{ Nic.funet.fi toimii yhten{ MIT X11-ohjelmiston virallisena levityspaikkana. X11-ohjelmisto ja siihen liittyv{t julkisohjelmat l|ytyv{t /pub/X11-hakemiston alta seuraavasti: 00README Kuvaus /pub/X11-hakemiston sis{ll|st{. X11R4 -hakemisto Jo vanhentunut MIT X11 Release 4-ohjelmisto alkuper{isess{ muodossa. X11R4 on jaettu nelj{{n osaan, joista kukin osa on jaettu useaksi tiedostoksi. Esimerkiksi ensimm{inen osa l|ytyy hakemistosta X11R4/tape-1/ tiedostoina tape-1.01 .. 1.24. Yhdist{m{ll{ tiedostot muodostuu compress-ohjelmalla pakattu tar-arkisto. Esimerkiksi ensimm{isen osan saa purettua SunOS (BSD)-ymp{rist|ss{ seuraavalla komentorivill{: cat /tmp/X11R5/tape-1.?? | uncompress | tar xvpf - X11R4/fixes -hakemistosta l|ytyy MIT:n julkaisemia korjauksia X11R4-ohjelmistoon. X11R5 -hakemisto MIT X11 Release 5 -ohjelmisto alkuper{isess{ muodossaan. Edellisen version tavoin X11R5 on jaettu yhteens{ seitsem{{n osaan, joista nelj{ osaa muodostaa virallisen X11R5-ohjelmiston ja kolme osaa on ns. contrib-ohjelmia eli X11-ymp{rist||n tehtyj{ julkisohjelmia. Eri osat on jaettu pieniin osiin samalla tavalla kuin X11R4-osatkin. X11R5/fixes-hakemistoon sijoitettu MIT:n julkaisemat korjaukset X11R5-ohjelmistoon. Hakemisto on automaattisesti p{ivitt{in peilattu export.lcs.mit.edu-koneesta, joka on MIT:n X11-ohjelmiston julkaisupaikka. comp.sources.x -hakemisto USENET-uutisryhm{ comp.sources.x arkistoituna. Comp.sources.x -ryhm{ss{ julkaistaan uusia X11-ikkunointia k{ytt{vi{ julkisohjelmia. Ohjelmat on jaettu julkaisuajankohdan mukaisesti volume1 .. volume17 hakemistoihin. contrib -hakemisto Contrib-hakemistoon on sijoitettu joukko erilaisia julkisohjelmia X-ikkunointiymp{rist||n. Osa ohjelmista on uusia p{ivitettyj{ versioita aikaisemmin contrib-nauhoilla tai comp.sources.x-uutisryhm{ss{ julkaistuille ohjelmille. Funicissa tehtyjen omien lis{ysten lis{ksi contrib-hakemistoa peilataan automaattisesti export.lcs.mit.edu:sta kerran viikossa. demo -hakemisto Demo-hakemistoon on sijoitettu erilaisten kaupallisten X-ikkunnoinnin alla toimivien ohjelmistojen demoversioita. T{ll{ hetkell{ saatavilla on vain demoversio Asterix-ohjelmistosta. incoming -hakemisto Omia ja Funicista viel{ puuttuvia X-ohjelmia voi l{hett{{ t{h{n incoming-hakemistoon. Hakemistoon lis{tyist{ tiedostoista l{hetet{{n automaattisesti maininta X11-alueen yll{pit{jille mutta t{m{n lis{ksi ohjelmasta kannattaa l{hett{{ maininta ja mielell{{n kuvaus postituslistalle x11-adm@nic.funet.fi. /pub/X11-alueesta vastaavat henkil|t tavoittaa x11-adm@nic.funet.fi -osoitteen takaa. Archie Yksi funicin suosituimmista palveluista on Archie-tietokanta. Archie on tietokanta Internetin anonymous ftp -arkistojen tiedostolistauksista. Archien avulla on mahdollista esimerkiksi l|yt{{ jonkin tiedoston tai ohjelmiston sijainti verkossa. Archie ei kuitenkaan pysty auttamaan ohjelman l|yt{misess{, ellei tiedostojen nimest{ ole tietoa. Archien k{ytt| on mahdollista kolmella tavalla; interaktiivisen k{ytt|liittym{n avulla (archie-tunnus funicissa), s{hk|postitse (archie@nic.funet.fi) tai ns. Prospero-liit{nn{n kautta. Kes{kuussa 1992 interaktiivisia archie-istuntoja oli yhteens{ 8105. Suositeltavin ja k{ytt{j{yst{v{llisin tapa tehd{ Archie-hakuja on k{ytt{{ Prospero-liit{nt{{. Funicista l|ytyy /pub/networking/services/archie hakemistosta joukko k{ytt|liittymi{, mm. PC- ja X Window -ymp{rist|ihin. Nic.funet.fi:n k{ytt| kes{kuussa 1992 Kes{kuussa siirrettiin nic:ist{ yhteens{ 386 904 tiedostoa (keskim{{rin 12896 tiedostoa p{iv{ss{), kooltaan yhteens{ 42227770470 tavua (42 gigatavua, 1.4 gigatavua/p{iv{). K{ytt{ji{ oli yhteens{ 99390. Suurimmat k{ytt{j{t domain-osoitteen perusteella olivat: Domain Tiedostoja Megatavua .fi 52820 7737 .edu 51071 5326 .se 24249 3013 .uk 22060 2648 .de 16755 1749 .nl 15407 1642 .com 13414 1607 .no 11525 1383 .dk 12454 1122 Suomalaisista k{ytt{jist{ suurimmat olivat Domain Tiedostoja Megatavua .hut.fi 17558 2147 .helsinki.fi 6944 1175 .tut.fi 6879 944 .oulu.fi 6174 833 .vtt.fi 4023 571 .utu.fi 4689 569 .fmi.fi 837 448 .nokia.fi 2718 348 .lut.fi 2414 277 K{ytt| on kes{kuun loppua kohden kasvanut. Yksi yll{tt{v{n suuri k{ytt{j{joukko ovat k{ytt{j{t, joiden domain-nime{ ei pystyt{ nimipalvelijan avulla selvitt{m{{n. Aikaisemmin t{llaisien k{ytt{jien ei sallittu nicist{ tiedostoja hakea, mutta monissa yliopistoissa mm. mikrot eiv{t yleens{ ole rekister|ity nimipalvelijaan. Nykyisin nicin k{ytt| on mahdollista my|s ko. tilanteessa, mik{li annettu s{hk|postiosoite on oikea. RIPE DNS Hostcount Markus Sadeniemi Euroopan IP-verkkojen toimintaa koordinoiva RIPE julkaisee kuukausittain oheisen kaltaisen tilaston, johon on laskettu Euroopassa Internetin nimipalvelijoihin rekister|ityjen koneiden lukum{{r{. Kyseess{ ovat siis koneet, joilla on Internet-nimi, kuten esimerkiksi nic.funet.fi. Pienin varauksin luvun voidaan sanoa kuvaavan Internetiss{ olevien tietokoneiden m{{r{{. Mukana tosin on tietokoneiden lis{ksi verkkolaitteita kuten reitittimi{. Lis{ksi joissakin maissa verkkoon liitetyt mikrot yleens{ rekister|id{{n (esim. Suomessa, fi) ja toisissa j{tet{{n rekister|im{tt{ (esim. Tanskassa, dk). Mukana ovat vain ne koneet, jotka ovat suoraan verkossa kiinni, siis joihin periaatteessa voisi ottaa vaikkapa suorak{ytt|yhteyden. Koneita, joihin voi l{hett{{ s{hk|postia on paljon enemm{n, mutta ne eiv{t ole mukana. Euroopan Internet on voimakkaassa kasvussa. Suomessa koneiden m{{r{ on kaksinkertaistunut muutamana viime vuonna, mutta t{n{ vuonna samaan suhteelliseen kasvuun tuskin p{{st{{n. Sen sijaan Saksassa (dk) ja Englannissa (uk), joissa IP-yhteyksi{ aktiivisesti vastustettiin (politiikkana oli k{ytt{{ X.25-tyyppist{ liikenn|inti{), vastustus on murtunut ja koneiden m{{r{ kasvaa r{j{hdysm{isesti. Toukokuun lista oli ensimm{inen, jossa Viro (ee) on mukana. Muihin Baltian maihin (lv, lt) ei IP-yhteytt{ viel{ ole. Tapahtumakalenteri Korkeakoulujen ATK-p{iv{t, 1.-2. lokakuuta 1993. EARN: The Network Services Conference, 3.-5. marraskuuta 1992, Pisa, Italia. NORDUnet '93, 15.-17. helmikuuta 1993, Helsinki. RARE: Fourth Joint Networking Conference, 10.-13. toukokuuta 1993, Trondheim, Norja. JULKAISIJA Valtion tietokonekeskus, FUNET P[[TOIMITTAJA Markus Sadeniemi Puh. 90 - 457 2711 sadeniemi@funet.fi TOIMITUKSEN OSOITE FUNET c/o VTKK Petri Ojala PL 40 02101 Espoo Telefax 90 - 457 2302 ojala@funet.fi JAKELU - Lehte{ voi tilata Tieteellisen laskennan palvelusta Paula M{ki-V{lkkil{lt{ , puh. 90 - 457 2718 - Postscript- ja ASCII-muodossa tiedostopalvelijasta nic.funet.fi hakemistosta /FUNET/funews. - Postituslistalta funews-distribution@nic.funet.fi. Liittymis- pyynn|t funews-distribution-request@nic.funet.fi. ISSN 1235-6182