Funet-yhdistyksen ty�valiokunnan kokous

Aika: 29.8.2005 klo 10.15 -12.30

Paikka: CSC:n neuvotteluhuone Sessio, Keilaranta 14, 7. krs, Espoo

Osanottajat:

• Jaakko Riihimaa, Sein�joen AMK, puheenjohtaja

• Esa Aarnio, Turun yo       

• Kari Karlsson, Ilmatieteen laitos

• Ari Kek�l�inen, Savonia AMK

• Kimmo Laaksonen, TKK

• Kari Lamminaho, VTT

• Tapani Liljavirta, Helsingin yo

• Paavo Moilanen, Oulun yo

• Jukka Oraj�rvi, Oulun seudun amk

• Antero Pajari, Lappeenrannan TKK (yliopistojen atk-p��sihteeri)

• Miska Sulander, Jyv�skyl�n yo

• Markku Suvanen, Opetusministeri�

Poissa: 

• Timo Pitk�ranta, Vaasan AMK

• Kuno �hrman, Hanken

CSC:n edustajat:

• Paavo Ahonen, sihteeri

• Janne Kanner

• Jari Miettinen

• Juha Oinonen

1.          Kokouksen avaus, pj Jaakko Riihimaa

            Esityslistalle lis�ttiin kohdat

6) Muut asiat, jossa p��tet��n seuraavien kokousten ajankohdat sek�

7) Kokouksen p��tt�minen

            Edellisten kokousten (2.6 2005 sek� 22.6.2005)  p�yt�kirjat ovat olleet esill� Funet-yhdistyksen www-sivuilla (http://www.funet.fi/index/FUNET-Club/index.html). P�yt�kirjat hyv�ksyttiin.

2.           Vuoden 2006 laskutus

            Juha Oinonen esitteli vuoden 2006 laskutuksen perusteena k�ytett�v�n laskutuskaava ja sen pohjalta m��r�ytyv�t kunkin organisaation j�senmaksut vuodelle 2006.

Turun yliopiston Tietohallinto oli l�hett�nyt ty�valiokunnalle kirjeen, jossa vastustettiin maksukaavassa olevaa 10 prosentin leikkuria. (Liite)

Ty�valiokunta k�vi maksukaavasta laajan keskustelun, jossa nyt kannatettiin vastoin edellisen kokouksen kannanottoa ulkomaanliikenteen maksuosuuden pienent�mist� todellisia kustannuksia vastaavalle tasolle. Useissa puheenvuoroissa todettiin maksun alennusleikkurin kohtelevan jossain m��rin ep�oikeudenmukaisesti pyrkimyst� alentaa liikennekustannuksia eli t�ss� tapauksessa Turun yliopistoa ja joitakin muita yliopistoja.

Keskustelun j�lkeen ty�valiokunta yksimielisesti suositteli maksukaavan muuttamista siten, ett� maksujen korotukseen sovellettaisiin 12 prosentin leikkuria ja maksujen alenemiseen 15 prosentin leikkuria.

CSC p��tt�� maksuperusteista neuvoteltuaan asiasta alennusleikkurista k�rsivien organisaatioiden kanssa. Samaa maksukaavaa sovelletaan kaikkiin j�senorganisaatioihin. Tieto vuoden 2006 laskutuksesta l�hetet��n kaikkien organisaatioiden yhdyshenkil�ille elokuun 2005 aikana.

Varsinaisten laskujen l�hetyksess� huomioidaan kes�lomakausi.

3.           Katsaus Funet-verkon tilaan

            - Ulkomaanyhteydet, Janne Kanner

            Nordunet on pyyt�nyt tarjouksia kuituyhteyksist� pohjoismaiden p��kaupunkien v�lille. Jos yhteyshankinta onnistuu, seuraavaksi k�ynnistet��n verkkolaitteiden tarjouskilpailu ja uudet yhteydet pyrit��n ottamaan k�ytt��n kes�ll� 2006. Kustannukset nousevat alkuvaiheessa, mutta pitk�ll� aikav�lill� saadaan kustannuss��st�j� verrattuna kapasiteetin kasvattamiseen nykytekniikalla. Alkuvaiheen kustannusnousua pyrit��n leikkaamaan puskurirahastolla. Omat kuituyhteydet mahdollistavat esim. 10 Gbit/s suurtehokaistan varaamisen tutkimusryhmien erityistarpeisiin.

            Gloriad-projekti on avannut Nordunetin ja Kiinan v�lille suoran kuituyhteyden Ven�j�n kautta. Gloriadin tavoitteena on luoda maailman ymp�ri ulottuva tutkimuskuitu.

- Kotimaan runkoverkko,  Juha Oinonen

(ppt-esitys verkossa https://info.funet.fi/yhteistyo/funet-yhdistys/tvk-index.phtml)

            Porin verkkoyhteyksi� kehitet��n Tampereen teknillisen yliopiston aloitteesta TTY:n alueyksik�n, CSC:n ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yhteisty�n�.

            Elisan kanssa on tehty sopimus kuituyhteyden vuokraamisesta Espoo-Turku v�lille. Yhteys mahdollistaa laite- ja toimintakokeilut vuoden 2007 verkkop�ivityst� silm�ll�pit�en. Ruotsin tutkimusverkko Sunet on tekem�ns� selvityksen pohjalta pyyt�nyt tarjouksia omista kuituyhteyksist� runkoverkossaan. My�s CSC selvitt�� omiin kuituihin siirtymismahdollisuudet.

            Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun yhteyksiss� oli katko
viikonloppuna 26-28.8. Katko h�iritsi opiskelijavalinnoista tiedottamista.
Hallinnollisten j�rjestelmien k�yt�n vuoksi verkon toimivuus on entist� t�rke�mp��.

            lm.funet.fi -palvelimen laitep�ivitys paransi laadunseurannan luotettavuutta. Pakettihukka osoittautui k�yt�nn�ss� huomattavasti pienemm�ksi, kun vanhan laitteiston ker��mien tietojen perusteella oli luultu.

            Raumalla pitk� s�hk�katko aiheutti UPS-j�rjestelm�n tyhjenemisen. CSC:ll� ei ole tietoa operaattoreiden varavoimak�yt�nn�st�.

            Kysymykseen, aiheuttaako liikennem��rien kehitys verkon nopeutustarvetta Oinonen vastasi, ett� liikennem��r�t Funetissa ovat pikemminkin v�hentyneet. Verkkolaitteita uusitaan, koska GigabitEthernet on osoittautunut luotettavammaksi kuin FastEthernet, jossa tarvittavat kuitumuuntimet ovat potentiaalisia vikal�hteit�.

            Tulevaisuuden kannalta t�rke�mp�� on mietti�, millainen Funet on tulevaisuudessa. Yksitt�iset tutkijaryhm�t saattavat tarvita suurten datam��rien siirtoon kaistaa moninkertaisesti perinteiseen liikenteeseen verrattuna. Verkon pit�isi tehd� mahdolliseksi dedikoidut yhteydet kustannustehokkaasti.

  4.           AMK:n yhteydess� toimivien toisen asteen oppilaitosten Funet-yhteydet

            - Esitet��n selvitys asiasta, Markku Suvanen, Janne Kanner

Riihimaa kertoi, ett� kysymys on noussut esille sellaisissa oppilaitoksissa, jossa on sek� ammattikorkeakoulun ett� toisen asteen opiskelijoita ja liikenteen erottelu k�ytt�jien perusteella johtaisi kohtuuttoman monimutkaisiin j�rjestelyihin. Ratkaisuvaihtoehtona on ollut sallia toisen asteen opiskelijoille verkon k�ytt� ja lukea laskutuskaavassa heid�t mukaan opiskelijam��r��n.

            Suvanen kertoi, ett� opetusministeri� tukee Funetin toimintaa korkeakouluk�ytt�jien osalta maksamalla noin puolet k�ytt�kustannuksista. Opetusministeri�n sis�ll� rahoitus tulee yliopistoyksik�n ja ammattikorkeakouluyksik�n momenteilta. Niille my�nnettyj� varoja ei voida k�ytt�� toisen asteen oppilaitosten tukemiseen. Ministeri�n sis�ll� kukin sektori vastaa oman toimintansa kuluista. N�in ollen toisen asteen oppilaitosk�ytt�jilt�  tulee peri� todellisten kustannusten mukainen omakustannushinta.

            Kanner totesi, ett� CSC:ll� on hyv�� tahtoa ratkaista kysymys. Jos liikenteen eriytt�minen on hankalaa, maksukaavaa voidaan soveltaa tilannekohtaisesti. Oikean lopputuloksen saaminen ei ole kuitenkaan ihan triviaalia. Sen vuoksi t�m�kin ongelma tulisi ottaa laskutuskaavan uudistamisessa esille.

            Oinonen lis�si, ett� laskukaavaan tarvitaan uusia komponentteja. Er�s mahdollisuus on, ett� CSC ja AMK, jolla on toisen asteen opiskelijoita, sopivat lis�palvelusta, josta perit��n erillinen maksu.

Ty�valiokunta p��tti, ett� toisen asteen oppilaitosten liikenn�inti otetaan mukaan maksukaavaty�h�n, ja ett� ensi kauden laskutus hoidetaan aiempien k�yt�nt�jen mukaisesti koska parametrit eiv�t ole viel� t�sm�llisi�.

5.           Vuosikokouksen hyv�ksym�n ty�listan asiat

 5.a            Funetin tekninen p�iv�

            Esitet��n katsaus valmistelutilanteesta, Juha Oinonen

            Tekniset j�rjestelyt edenneet. Paikka Tilastokeskus, p�iv�m��r� 30.11.2005

            Ohjelmatoimikunta kokoontuu 29.8. ty�valiokunnan kokouksen j�lkeen.

            Ty�valiokunnan j�senten ohjelmaideat ovat tervetulleita.

            Lis�tietoa teknisest� p�iv�st� osoitteessa:

            https://info.funet.fi/yhteistyo/tekninenpaiva/ (vaatii k�ytt�j�tunnuksen ja salasanan ja toimii my�s Shibboleth-tunnuksella)

 5.b            Kansainv�lisen yhteisty�n koordinointi

            Keskustelussa esitettiin toive, ett� matkakertomuksia kansainv�lisist� kokouksista saataisiin verkkoon. Samoin kaivattiin kokemuksia langattoman l�hiverkkovierailun toimivuudesta.

5.c       Funet-yhteis�n tukeminen kannanotoilla ja linjap��t�ksill�

            Keskusteltiin kaupallisten operaattoreiden ilmoituksesta aloittaa ep�asiallisen verkkosis�ll�n filtter�inti. Oinonen kertoi, ettei CSC:hen ei ole oltu yhteydess�. Jos operaattorit ryhtyv�t toimenpiteisiin, CSC ottaa kantaa asiaan ja informoi ty�valiokuntaa.

            ValtIT-prosessi: Valtion tietohallinnon koordinointi halutaan keskitt�� valtionvarainministeri��n. Tavoitteena on saavuttaa j�rjestelmi� integroimalla 20 - 30 prosentin kustannuss��st�t. Korkeakouluilta on pyydetty lausuntoa lakoehdotuksesta ja tavoitetilasta syyskuun loppuun menness�. Ehdotuksessa Funet esitet��n toimivana esimerkkin� tavoitellusta palvelukeskusajattelusta. Keskustelussa todettiin, ett� kukin yliopisto antaa oman lausuntonsa, mutta p��kysymyksiss� pyrit��n yhdenmukaisiin lausuntoihin. Tutkimuspalvelujen atk-tarpeet poikkeavat muusta valtionhallinnosta, mink� vuoksi opetusministeri�n hallinnonala pit�isi j�tt�� yhten�istetyn tietohallinnon ulkopuolelle.

5.d            Ty�ryhmien ty�n seuranta

            Sihteeri l�hett�� t�m�nhetkisen luettelon ty�ryhm�edustuksista ty�valiokunnan postilistalle ja ty�valiokunnan j�seni� pyydet��n t�ydent�m��n sit�.

5.e       Funet-verkon palvelujen laadunseurannan kehitt�minen

            Kehitysty� jatkuu ja siit� raportoidaan, kun uutta kerrottavaa on. Tarvittaessa asia otetaan esille Funetin teknisess� p�iv�ss�.

5.f            WLAN-verkkovierailujen edist�minen

            Juha Oinonen kertoi, ett� palvelun tuotteistus on k�ynniss� ja www.eduroam.fi -osoite on rekister�ity hankkeen info-sivustoksi. Verkkovierailu  toimii my�s Turun seudulla k�yt�ss� olevassa OpenSpark-verkossa, Alle kolmannes korkeakouluista on mukana eik� tutkimuslaitoksista ole yksik��n. Shibboleth-tekniikan integrointi eduroam-verkkovierailuun on osoittautunut hankalaksi.

5.g            K�ytt�j�autentikoinnin sek� HAKA-infrastruktuurin ja s�hk�isen asioinnin edist�minen

            Viisi organisaatiota on mukana sopimuksessa. Muun muassa

info.funet.fi k�ytett�viss� Shibboleth-tunnistuksella. Samoin Helsingin yliopiston verkkoon p��see kirjautumaan Shibboleth-tunnuksella.

5.h             VideoFunet-hankkeen kehittymisen seuranta

            Jari Miettinen kertoi, ett� huomattava osa hankkeen tavoitteista on saavutettu ja loput saadaan valmiiksi vuoden loppuun menness�. Tietoa videoyhteyksien opetusk�yt�st� on ker�tty www-sivustolle www.video.funet.fi. Varausj�rjestelm� on OK. Yliopistojen videopalvelusivustoille on linkit.

Gatekeeper-ohjelmiston pystytys on k�ynniss�. Palomuurien konfigurointitietous kaipaa viel� t�ydennyst�.

Pajari kertoi, ett� Lake-johtajien toimesta on valmisteltu suunnitelmia hankkeen jatkamiseksi.

5.i        Funet-asiakaspohjan laajentaminen

             Ei ajankohtaista kerrottavaa

5.j            Valtionhallinnon tietoturvallisuusty�n seuraaminen (VAHTI)

            Ei ajankohtaista kerrottavaa

5.k            Varayhteyksien kehitt�minen

            Juha Oinonen kertoi, ett� varayhteyksien kehitt�miseen on selv� tarve. CSC selkeytt�� omaa vastuutaan varayhteyksist�. T�ll� hetkell� on k�yt�ss� p��llekk�isi� kuituyhteyksi�, joten yhteyksien koordinointiin liittyy my�s s��st�potentiaalia.

Varayhteydet huomioidaan k�ynnistyviss� verkkohankkeissa ja erityisesti vuoden 2007 verkkop�ivityksess�.

5.l            Asiakkaiden tasapuolinen kohtelu liitynt�yhteyksien kustannuksissa

            Asia liittyy laskutuksen kehitt�miseen (kohta 5.m.)

5.m      Funet-laskutuksen kehitt�minen

Keskustelu volyymilaskutuksen haasteista tulevaisuudessa, Janne Kanner ja Juha Oinonen.

Riihimaa ehdotti, ett� laskutuksen kehitt�minen annettaisiin pienemm�n ty�ryhm�n teht�v�ksi. Alustavasti kehitt�misperiaatteista voisi k�sitell� 5.-6.10 Oulussa pidett�v�ss� LAKE-johtajien kokouksessa ja 1.11. Tampereella AAPA-kokouksessa.

Keskustelussa tuotiin esille mm. seuraavia n�k�kohtia:

Pelk�n laskutuskaavan uusimisen sijasta pit�isi tarkastella Funet-palvelua kokonaisuutena. Mihin suuntaan palvelua halutaan kehitt��.

Voiko olla Funet-yhteis�n j�sen ilman liitynt�� Funet-verkkoon.

Miten ratkaistaan suuria datam��ri� siirt�vien tutkijoiden tarpeet, esim. 10 Gbit/s yhteys CERNiin. Tarvitaanko erillinen suurdataryhm�, joka jakaa kaistaa tutkijaryhmille.

Mik� on ValtIT:n vaikutus verkkopalvelujen kehitt�miseen, jos suurin osa atk-palveluista ulkoistetaan.

Nykyinen laskentakaava on vanhentunut ja liikennem��r�st� laskuttaminen voi johtaa siihen, ett� verkkoa ei hy�dynnet� t�ysim��r�isesti. Verkko on tietotekniikkainfran perusta, jonka k�yt�lle ei pit�isi asettaa v��r�nlaisia rajoitteita. Opetusministeri� osallistuu jatkossakin verkon subventointiin, mutta subventiomalli voi poiketa nykyisest� 50-50 osuudesta.

Tutkimuslaitoksilla on kasvavia liikennetarpeita, mutta niill� ei ole yliopistojen tai AMK:n tapaa yhteist� foorumia, jossa ne voisivat suunnitella teknologiayhteisty�t�.

Sovittiin, ett� CSC valmistelee Lake-johtajien 5.-6.10 pidett�v��n kokoukseen muistion Funet-palvelun ja laskutuksen kehitt�misest�. Muistio l�hetet��n kommentoitavaksi TVK.n postilistalle.

CSC kutsuu koolle tutkimuslaitosten edustajia keskustelemaan verkkoyhteisty�n kehitt�misest�.

Opetusministeri� on nimitt�nyt Infrastruktuurity�ryhm�n, joka valmistelee Tiede- ja teknologianeuvostolle esityksen hallintorajat ylitt�v�st� tutkimuskent�n infrastruktuurista. Suurteholaskenta ja tutkimusverkko voisivat kuulua n�ihin kansallisina hankkeina toteutettaviin palveluihin.

6. Muut asiat

            Seuraavat ty�valiokunnan kokoukset pidet��n tiistaina 11.10 klo 9-12 ja keskiviikkona 7.12 klo 9-12 videoneuvotteluina.

            Kev�tkauden kokousajankohdat sovitaan my�hemmin.

            Seuraava vuosikokous pidet��n 1.6.2006.

7. Kokouksen p��tt�minen

            Puheenjohtaja p��tti kokouksen klo 13.15