Aika:
29.8.2005 klo 10.15 -12.30
Paikka: CSC:n
neuvotteluhuone Sessio, Keilaranta 14, 7. krs, Espoo
Osanottajat:
Jaakko Riihimaa, Sein�joen AMK, puheenjohtaja
Esa Aarnio, Turun yo
Kari Karlsson, Ilmatieteen laitos
Ari Kek�l�inen, Savonia AMK
Kimmo Laaksonen, TKK
Kari Lamminaho, VTT
Tapani Liljavirta, Helsingin yo
Paavo Moilanen, Oulun yo
Jukka Oraj�rvi, Oulun seudun amk
Antero Pajari, Lappeenrannan TKK (yliopistojen atk-p��sihteeri)
Miska Sulander, Jyv�skyl�n yo
Markku Suvanen, Opetusministeri�
Poissa:
Timo Pitk�ranta,
Vaasan AMK
Kuno �hrman, Hanken
CSC:n
edustajat:
Paavo
Ahonen, sihteeri
Janne
Kanner
Jari Miettinen
Juha Oinonen
Esityslistalle lis�ttiin kohdat
6) Muut asiat,
jossa p��tet��n seuraavien kokousten ajankohdat sek�
7) Kokouksen p��tt�minen
Edellisten kokousten (2.6 2005 sek� 22.6.2005)
p�yt�kirjat ovat olleet esill� Funet-yhdistyksen www-sivuilla (http://www.funet.fi/index/FUNET-Club/index.html).
P�yt�kirjat hyv�ksyttiin.
Juha Oinonen esitteli vuoden 2006 laskutuksen perusteena k�ytett�v�n
laskutuskaava ja sen pohjalta m��r�ytyv�t kunkin organisaation j�senmaksut
vuodelle 2006.
Turun yliopiston Tietohallinto oli l�hett�nyt ty�valiokunnalle kirjeen,
jossa vastustettiin maksukaavassa olevaa 10 prosentin leikkuria. (Liite)
Ty�valiokunta k�vi maksukaavasta laajan keskustelun, jossa nyt
kannatettiin vastoin edellisen kokouksen kannanottoa ulkomaanliikenteen
maksuosuuden pienent�mist� todellisia kustannuksia vastaavalle tasolle.
Useissa puheenvuoroissa todettiin maksun alennusleikkurin kohtelevan jossain m��rin
ep�oikeudenmukaisesti pyrkimyst� alentaa liikennekustannuksia eli t�ss�
tapauksessa Turun yliopistoa ja joitakin muita yliopistoja.
Keskustelun j�lkeen ty�valiokunta yksimielisesti suositteli maksukaavan
muuttamista siten, ett� maksujen korotukseen sovellettaisiin 12 prosentin
leikkuria ja maksujen alenemiseen 15 prosentin leikkuria.
CSC p��tt�� maksuperusteista neuvoteltuaan asiasta alennusleikkurista k�rsivien
organisaatioiden kanssa. Samaa maksukaavaa sovelletaan kaikkiin j�senorganisaatioihin.
Tieto vuoden 2006 laskutuksesta l�hetet��n kaikkien organisaatioiden
yhdyshenkil�ille elokuun 2005 aikana.
Varsinaisten laskujen l�hetyksess� huomioidaan kes�lomakausi.
- Ulkomaanyhteydet, Janne Kanner
Nordunet on pyyt�nyt tarjouksia kuituyhteyksist� pohjoismaiden p��kaupunkien
v�lille. Jos yhteyshankinta onnistuu, seuraavaksi k�ynnistet��n
verkkolaitteiden tarjouskilpailu ja uudet yhteydet pyrit��n ottamaan k�ytt��n
kes�ll� 2006. Kustannukset nousevat alkuvaiheessa, mutta pitk�ll� aikav�lill�
saadaan kustannuss��st�j� verrattuna kapasiteetin kasvattamiseen
nykytekniikalla. Alkuvaiheen kustannusnousua pyrit��n leikkaamaan
puskurirahastolla. Omat kuituyhteydet mahdollistavat esim. 10 Gbit/s
suurtehokaistan varaamisen tutkimusryhmien erityistarpeisiin.
Gloriad-projekti on avannut Nordunetin ja Kiinan v�lille suoran
kuituyhteyden Ven�j�n kautta. Gloriadin tavoitteena on luoda maailman ymp�ri
ulottuva tutkimuskuitu.
- Kotimaan runkoverkko, Juha Oinonen
(ppt-esitys
verkossa https://info.funet.fi/yhteistyo/funet-yhdistys/tvk-index.phtml)
Porin verkkoyhteyksi� kehitet��n Tampereen teknillisen yliopiston
aloitteesta TTY:n alueyksik�n, CSC:n ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yhteisty�n�.
Elisan kanssa on tehty sopimus kuituyhteyden vuokraamisesta Espoo-Turku v�lille.
Yhteys mahdollistaa laite- ja toimintakokeilut vuoden 2007 verkkop�ivityst�
silm�ll�pit�en. Ruotsin tutkimusverkko Sunet on tekem�ns� selvityksen
pohjalta pyyt�nyt tarjouksia omista kuituyhteyksist� runkoverkossaan. My�s
CSC selvitt�� omiin kuituihin siirtymismahdollisuudet.
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun yhteyksiss� oli katko
viikonloppuna 26-28.8. Katko h�iritsi opiskelijavalinnoista tiedottamista.
Hallinnollisten j�rjestelmien k�yt�n vuoksi verkon toimivuus on entist� t�rke�mp��.
lm.funet.fi -palvelimen laitep�ivitys paransi laadunseurannan
luotettavuutta. Pakettihukka osoittautui k�yt�nn�ss� huomattavasti pienemm�ksi,
kun vanhan laitteiston ker��mien tietojen perusteella oli luultu.
Raumalla pitk� s�hk�katko aiheutti UPS-j�rjestelm�n tyhjenemisen.
CSC:ll� ei ole tietoa operaattoreiden varavoimak�yt�nn�st�.
Kysymykseen, aiheuttaako liikennem��rien kehitys verkon
nopeutustarvetta Oinonen vastasi, ett� liikennem��r�t Funetissa ovat
pikemminkin v�hentyneet. Verkkolaitteita uusitaan, koska GigabitEthernet on
osoittautunut luotettavammaksi kuin FastEthernet, jossa tarvittavat
kuitumuuntimet ovat potentiaalisia vikal�hteit�.
Tulevaisuuden kannalta t�rke�mp�� on mietti�, millainen Funet on
tulevaisuudessa. Yksitt�iset tutkijaryhm�t saattavat tarvita suurten datam��rien
siirtoon kaistaa moninkertaisesti perinteiseen liikenteeseen verrattuna. Verkon
pit�isi tehd� mahdolliseksi dedikoidut yhteydet kustannustehokkaasti.
- Esitet��n selvitys asiasta, Markku Suvanen, Janne Kanner
Riihimaa kertoi, ett� kysymys on noussut esille sellaisissa
oppilaitoksissa, jossa on sek� ammattikorkeakoulun ett� toisen asteen
opiskelijoita ja liikenteen erottelu k�ytt�jien perusteella johtaisi
kohtuuttoman monimutkaisiin j�rjestelyihin. Ratkaisuvaihtoehtona on ollut
sallia toisen asteen opiskelijoille verkon k�ytt� ja lukea laskutuskaavassa
heid�t mukaan opiskelijam��r��n.
Suvanen kertoi, ett� opetusministeri� tukee Funetin toimintaa
korkeakouluk�ytt�jien osalta maksamalla noin puolet k�ytt�kustannuksista.
Opetusministeri�n sis�ll� rahoitus tulee yliopistoyksik�n ja
ammattikorkeakouluyksik�n momenteilta. Niille my�nnettyj� varoja ei voida k�ytt��
toisen asteen oppilaitosten tukemiseen. Ministeri�n sis�ll� kukin sektori
vastaa oman toimintansa kuluista. N�in ollen toisen asteen oppilaitosk�ytt�jilt�
tulee peri� todellisten kustannusten mukainen omakustannushinta.
Kanner totesi, ett� CSC:ll� on hyv�� tahtoa ratkaista kysymys. Jos
liikenteen eriytt�minen on hankalaa, maksukaavaa voidaan soveltaa
tilannekohtaisesti. Oikean lopputuloksen saaminen ei ole kuitenkaan ihan
triviaalia. Sen vuoksi t�m�kin ongelma tulisi ottaa laskutuskaavan
uudistamisessa esille.
Oinonen lis�si, ett� laskukaavaan tarvitaan uusia komponentteja. Er�s
mahdollisuus on, ett� CSC ja AMK, jolla on toisen asteen opiskelijoita, sopivat
lis�palvelusta, josta perit��n erillinen maksu.
Ty�valiokunta p��tti, ett� toisen asteen oppilaitosten liikenn�inti
otetaan mukaan maksukaavaty�h�n, ja ett� ensi kauden laskutus hoidetaan
aiempien k�yt�nt�jen mukaisesti koska parametrit eiv�t ole viel� t�sm�llisi�.
5.a
Funetin tekninen p�iv�
Esitet��n katsaus valmistelutilanteesta, Juha Oinonen
Tekniset j�rjestelyt edenneet. Paikka Tilastokeskus, p�iv�m��r�
30.11.2005
Ohjelmatoimikunta kokoontuu 29.8. ty�valiokunnan kokouksen j�lkeen.
Ty�valiokunnan j�senten ohjelmaideat ovat tervetulleita.
Lis�tietoa teknisest� p�iv�st� osoitteessa:
https://info.funet.fi/yhteistyo/tekninenpaiva/ (vaatii k�ytt�j�tunnuksen
ja salasanan ja toimii my�s Shibboleth-tunnuksella)
5.b
Kansainv�lisen yhteisty�n koordinointi
Keskustelussa esitettiin toive, ett� matkakertomuksia kansainv�lisist�
kokouksista saataisiin verkkoon. Samoin kaivattiin kokemuksia langattoman l�hiverkkovierailun
toimivuudesta.
5.c
Funet-yhteis�n tukeminen kannanotoilla ja linjap��t�ksill�
Keskusteltiin kaupallisten operaattoreiden ilmoituksesta aloittaa ep�asiallisen
verkkosis�ll�n filtter�inti. Oinonen kertoi, ettei CSC:hen ei ole oltu
yhteydess�. Jos operaattorit ryhtyv�t toimenpiteisiin, CSC ottaa kantaa asiaan
ja informoi ty�valiokuntaa.
ValtIT-prosessi: Valtion tietohallinnon koordinointi halutaan keskitt��
valtionvarainministeri��n. Tavoitteena on saavuttaa j�rjestelmi�
integroimalla 20 - 30 prosentin kustannuss��st�t. Korkeakouluilta on pyydetty
lausuntoa lakoehdotuksesta ja tavoitetilasta syyskuun loppuun menness�.
Ehdotuksessa Funet esitet��n toimivana esimerkkin� tavoitellusta
palvelukeskusajattelusta. Keskustelussa todettiin, ett� kukin yliopisto antaa
oman lausuntonsa, mutta p��kysymyksiss� pyrit��n yhdenmukaisiin
lausuntoihin. Tutkimuspalvelujen atk-tarpeet poikkeavat muusta
valtionhallinnosta, mink� vuoksi opetusministeri�n hallinnonala pit�isi j�tt��
yhten�istetyn tietohallinnon ulkopuolelle.
5.d
Ty�ryhmien ty�n seuranta
Sihteeri l�hett�� t�m�nhetkisen luettelon ty�ryhm�edustuksista ty�valiokunnan
postilistalle ja ty�valiokunnan j�seni� pyydet��n t�ydent�m��n sit�.
5.e
Funet-verkon palvelujen laadunseurannan kehitt�minen
Kehitysty� jatkuu ja siit� raportoidaan, kun uutta kerrottavaa on.
Tarvittaessa asia otetaan esille Funetin teknisess� p�iv�ss�.
5.f
WLAN-verkkovierailujen edist�minen
Juha Oinonen kertoi, ett� palvelun tuotteistus on k�ynniss� ja
www.eduroam.fi -osoite on rekister�ity hankkeen info-sivustoksi. Verkkovierailu
toimii my�s Turun seudulla k�yt�ss� olevassa OpenSpark-verkossa, Alle
kolmannes korkeakouluista on mukana eik� tutkimuslaitoksista ole yksik��n.
Shibboleth-tekniikan integrointi eduroam-verkkovierailuun on osoittautunut
hankalaksi.
5.g
K�ytt�j�autentikoinnin sek� HAKA-infrastruktuurin ja s�hk�isen
asioinnin edist�minen
Viisi organisaatiota on mukana sopimuksessa. Muun muassa
info.funet.fi k�ytett�viss� Shibboleth-tunnistuksella. Samoin Helsingin
yliopiston verkkoon p��see kirjautumaan Shibboleth-tunnuksella.
5.h
VideoFunet-hankkeen kehittymisen seuranta
Jari Miettinen kertoi, ett� huomattava osa hankkeen tavoitteista on
saavutettu ja loput saadaan valmiiksi vuoden loppuun menness�. Tietoa
videoyhteyksien opetusk�yt�st� on ker�tty www-sivustolle www.video.funet.fi.
Varausj�rjestelm� on OK. Yliopistojen videopalvelusivustoille on linkit.
Gatekeeper-ohjelmiston
pystytys on k�ynniss�. Palomuurien konfigurointitietous kaipaa viel� t�ydennyst�.
Pajari kertoi,
ett� Lake-johtajien toimesta on valmisteltu suunnitelmia hankkeen jatkamiseksi.
5.i
Funet-asiakaspohjan laajentaminen
Ei ajankohtaista kerrottavaa
5.j
Valtionhallinnon tietoturvallisuusty�n seuraaminen (VAHTI)
Ei ajankohtaista kerrottavaa
5.k
Varayhteyksien kehitt�minen
Juha Oinonen kertoi, ett� varayhteyksien kehitt�miseen on selv� tarve.
CSC selkeytt�� omaa vastuutaan varayhteyksist�. T�ll� hetkell� on k�yt�ss�
p��llekk�isi� kuituyhteyksi�, joten yhteyksien koordinointiin liittyy my�s
s��st�potentiaalia.
Varayhteydet
huomioidaan k�ynnistyviss� verkkohankkeissa ja erityisesti vuoden 2007 verkkop�ivityksess�.
5.l
Asiakkaiden tasapuolinen kohtelu liitynt�yhteyksien kustannuksissa
Asia liittyy laskutuksen kehitt�miseen (kohta 5.m.)
5.m
Funet-laskutuksen kehitt�minen
Keskustelu volyymilaskutuksen haasteista tulevaisuudessa, Janne Kanner ja
Juha Oinonen.
Riihimaa ehdotti, ett� laskutuksen kehitt�minen annettaisiin pienemm�n ty�ryhm�n
teht�v�ksi. Alustavasti kehitt�misperiaatteista voisi k�sitell� 5.-6.10
Oulussa pidett�v�ss� LAKE-johtajien kokouksessa ja 1.11. Tampereella
AAPA-kokouksessa.
Keskustelussa tuotiin esille mm. seuraavia n�k�kohtia:
Pelk�n laskutuskaavan uusimisen sijasta pit�isi tarkastella Funet-palvelua
kokonaisuutena. Mihin suuntaan palvelua halutaan kehitt��.
Voiko olla Funet-yhteis�n j�sen ilman liitynt�� Funet-verkkoon.
Miten ratkaistaan suuria datam��ri� siirt�vien tutkijoiden tarpeet,
esim. 10 Gbit/s yhteys
CERNiin. Tarvitaanko
erillinen suurdataryhm�, joka jakaa kaistaa tutkijaryhmille.
Mik� on ValtIT:n vaikutus verkkopalvelujen kehitt�miseen, jos suurin osa
atk-palveluista ulkoistetaan.
Nykyinen laskentakaava on vanhentunut ja liikennem��r�st� laskuttaminen
voi johtaa siihen, ett� verkkoa ei hy�dynnet� t�ysim��r�isesti. Verkko on
tietotekniikkainfran perusta, jonka k�yt�lle ei pit�isi asettaa v��r�nlaisia
rajoitteita. Opetusministeri� osallistuu jatkossakin verkon subventointiin,
mutta subventiomalli voi poiketa nykyisest� 50-50 osuudesta.
Tutkimuslaitoksilla on kasvavia liikennetarpeita, mutta niill� ei ole
yliopistojen tai AMK:n tapaa yhteist� foorumia, jossa ne voisivat suunnitella
teknologiayhteisty�t�.
Sovittiin, ett� CSC valmistelee Lake-johtajien 5.-6.10 pidett�v��n
kokoukseen muistion Funet-palvelun ja laskutuksen kehitt�misest�. Muistio l�hetet��n
kommentoitavaksi TVK.n postilistalle.
CSC kutsuu koolle tutkimuslaitosten edustajia keskustelemaan verkkoyhteisty�n
kehitt�misest�.
Opetusministeri� on nimitt�nyt Infrastruktuurity�ryhm�n, joka
valmistelee Tiede- ja teknologianeuvostolle esityksen hallintorajat ylitt�v�st�
tutkimuskent�n infrastruktuurista. Suurteholaskenta ja tutkimusverkko voisivat
kuulua n�ihin kansallisina hankkeina toteutettaviin palveluihin.
Seuraavat ty�valiokunnan kokoukset pidet��n tiistaina 11.10 klo 9-12
ja keskiviikkona 7.12 klo 9-12 videoneuvotteluina.
Kev�tkauden kokousajankohdat sovitaan my�hemmin.
Seuraava vuosikokous pidet��n 1.6.2006.
Puheenjohtaja p��tti kokouksen klo 13.15