Table of Contents * Previous Chapter
Kaupallisen liikenteen rajoitukset ovat perustuneet siihen, että FUNET-verkon toiminta on rahoitettu pääosiltaan verovaroin. Kun korkeakoulut ja valtion tutkimuslaitokset harjoittavat yhä enemmän maksullista palvelutoimintaa ja yhtiöittävät toimintojaan, raja kaupallisen toiminnan ja tutkimustoiminnan välillä on entistä epämääräisempi. Lisäksi Internetiin on tullut mukaan enenevässä määrin kaupallisia yrityksiä, jotka hankkivat Internet-yhteyden kaupallisilta palvelun tuottajilta. Yhdysliikenteen rajoittaminen kaupallisten ja ei-kaupallisten verkkojen välillä ei palvelisi kenenkään etuja.
FUNET-johtoryhmä käsitteli verkon käyttöpolitiikkaa toukokuun kokouksessaan . Nykyiset käyttösäännöt ovat peräisin vuodelta 1991. Sen jälkeen Internet-verkon luonne on muuttunut Suomessakin, kun Internet-yhteyksiä ja palvelua tarjoavat useat kaupallisella pohjalla tomivat yritykset.
FUNET on liittynyt FICIX:iin (Finnish Commercial Internet Exchange), joka välittää Internet-liikenteen suomalaisten solmujen välillä. Johtoryhmä hyväksyi yhdysliikenteen osalta kannanoton, jonka mukaan liikenne sallitaan oletusarvoisesti kaikkiin niihin organisaatioihin, jotka omalta puoleltaan sallivat sen.
FUNETin jäsenyysehdot päätettiin pitää ennallaan. Jäseneksi voidaan hyväksyä ilman erityisperusteluja vain organisaatio, joka on tiedeyhteisön aktiivinen jäsen.
Johtoryhmä päätti esittää opetusministeriölle nopeita verkkoja koskevan hankkeen käynnistämistä. Asiaa valmistellut Hannu-Matti Järvisen vetämä työryhmä oli kartoittanut useita sovelluksia, joiden käynnistäminen edellyttäisi nykyistä nopeampia yhteyksiä. Työryhmä esitti myös siirtymistä ATM tekniikkaan FUNETin runkoverkossa.
ATM (Asyncronous Transfer Mode) on uusi kiinteään pakettikokoon ja virtuaaliyhteyksiin perustuva tiedonsiirtotekniikka. Hankkeen toteuttaminen lisäisi kustannuksia nykytasoon verrattuna runsaalla kymmenellä miljoonalla markalla vuosina 1994-1996.
FUNET-johtoryhmä hyväksyi kokouksessaan pari uutta jäsentä. Suomen Tiedonsiirtoyhdistyst (STY) tekee työtä tietoliikennealan standardien kehittämiseksi ja sen jäsenyys hyväksyttiin tiedeyhteisöä hyödyttävänä organisaationa.
Tekniska läroverket i Helsingfors hyväksyttiin jäseneksi vasta periaatekeskustelun jälkeen. Oppilaitos ei ole saanut ammattikorkeakoulun asemaa, mutta jäsenyys hyväksyttiin lopulta, koska kouluverkkohanke ei ole edennyt odotetulla tavalla ja oppilaitos muuttaa Otaniemeen, jossa yhteydet FUNETiin on hoidettavissa luontevalla tavalla.
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu oli anonut eroa FUNETin jäsenyydestä. Syynä olivat reititysongelmat LanLink-verkossa.
Table of Contents * Previous Chapter * Next Chapter